Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kuoleman jälkeinen elämä Euroopan unionissa - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Artikkelit ja kolumnit, 13.4.2012

Kuoleman jälkeinen elämä Euroopan unionissa

Kun maallinen vaellus päättyy, siihen ei päde enää Karman laki vaan EU:n oma perintö- ja testamenttiasetus!

Tiina Kangas-AlkuPerintö- ja testamenttiasetuksesta saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys oikeus- ja sisäasiain neuvostossa joulukuussa 2011. Asetuksessa sovittiin pelisäännöistä ja menettelyistä tilanteissa, joissa perittävä asui kuollessaan unionin alueella, omaisuutta oli yhdessä jos toisessakin EU-maassa ja ehkäpä perittävällä oli vielä kolmannen EU-maan kansalaisuus. Unionin alueella syntyy vuosittain yli 450 000 luonteeltaan valtioiden rajat ylittävää kuolinpesää.

Jokaisen EU-maan oma aineellinen perintölainsäädäntö - Suomessa perintökaari - säilyy sellaisenaan.

Mitä lakia sovelletaan perimykseen?

Pääsääntö on se, että perimykseen sovelletaan henkilön asuinpaikan lakia.

Jos Suomen kansalainen kuolee Espanjan aurinkorannikolla ja hänellä oli kuollessaan asuinpaikka Espanjassa, niin kuolinpesä selvitetään ja jaetaan kokonaisuudessaan Espanjan lainsäädännön mukaisesti huolimatta siitä, että kuolleella oli omaisuutta myös Suomessa. Toisaalta on mahdollista tehdä testamenttimuotoinen määräys, että perimykseen sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen henkilö oli tehdessään tämän määräyksen. Aurinkorannikolla tai Nizzassa vakinaisesti eläkepäiviään viettävän Suomen kansalaisen kannattaisikin tulevaisuudessa miettiä, tehdäkö testamenttimuotoinen määräys siitä, että hänen perimykseen sovelletaan Suomen lakia, vai tarjoaisiko Espanjan tai Ranskan perintölainsäädäntö kenties paremmat ratkaisut perillisiä ajatellen. Ilman erillistä määräystä vakinaisesti Suomen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen voi käytännössä unohtaa kaikki kotimaiset perintökaaren pykälät.

Eurooppalainen perintötodistus

Eurooppalainen perintötodistus on asiakirja, joka on todiste perillisen ja testamentin saajan asemasta. Todistuksen avulla voidaan esimerkiksi merkitä kiinteä omaisuus sen maan rekistereihin, missä omaisuus konkreettisesti sijaitsee. Paikalliset viranomaiset voivat tosin pyytää vielä tarkentavia tietoja. Mikäli perimykseen sovelletaan Suomen lakia ja rintaperillinen eli perittävän lapsi on perinyt esimerkiksi huvilan Toscanasta, niin käräjäoikeus voi antaa Eurooppalaisen perintötodistuksen, jonka avulla perillinen voi hakea huvilan rekisteröintiä omiin nimiinsä Italiassa. Aikaisemmin tarvittiin molempien maiden juristit käännättämään perukirjat ja muut asiaan liittyvät asiakirjat, etsimään asiansa osaava notaari ja lopulta rekisteröimään kiinteistö oikean henkilön nimiin. Tämä on erittäin kallista ja monimutkaista. Eurooppalaisen perintötodistuksen myötä prosessi on huomattavasti halvempaa ja helpompaa.

Kuolinpesänselvittäjä ja pesänjakaja

Suomen perintökaaren mahdollistaman pesänselvittäjän ja -jakajan käyttäminen saatiin asetukseen huomattavien ponnistelujen tuloksena. Järjestelmämme on tehokas, koska tuomioistuin voi määrätä ulkopuolisen pesänselvittäjän ja/tai -jakajan, käytännössä asianajajan, tekemään kuolinpesän selvitystyön ja omaisuuden jakamisen esimerkiksi tilanteissa, joissa omaisuutta on paljon tai perilliset eivät keskenään pääse ratkaisuun asiassa.

Suomalaista pesänselvittäjäjärjestelmää voidaan käyttää silloin, kun Suomi on toimivaltainen, mutta perittävä on valinnut jonkin muun maan lainsäädännön sovellettavaksi perimykseensä. Eli tapauksessa, jossa Suomessa vakinaisesti asuva Ranskan kansalainen kuolee, ja hän on testamentissaan valinnut, että hänen jäämistönsä jaetaan Ranskan perintölain mukaisesti. Lisäksi muut EU-valtiot joutuvat tunnustamaan sellaisenaan suomalaisten pesänselvittäjien ja -jakajien päätökset, jotka vastaavat muiden EU-maiden tuomioistuimien antamia ratkaisuja pesänselvityksestä ja perinnönjaosta.

Perehdy asuinmaasi perintölainsäädäntöön!

Valitettavasti kuolema voi odottaa kulman takana eikä vain hamassa ja kaukaisessa tulevaisuudessa. Se, miten omaisuutesi jaetaan kuolemasi jälkeen, ei välttämättä enää sinua kosketa, mutta perillisesi voivat kokea melkoisen järkytyksen huomatessaan, ettei homma hoidu niin kuin Suomessa on aina ollut tapana.

Perintö- ja testamenttiasetus tulee voimaan vuoden 2015 aikana. Asetuksen viimeiset viilaukset saataneen päätökseen Tanskan puheenjohtajuuskauden aikana. On siis aika selvitellä vakinaisen asuinvaltiosi perintölainsäädäntöä. Oletko asunut jo vuosia Belgiassa, mutta kuvittelet edelleen, että omaisuutesi jaetaan Suomen lainsäädännön mukaisesti? Väärä luulo, ehdotan tutustumista Belgian perintölainsäädäntöön.

Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että testamenttiin on syytä kirjata, minkä maan lakia haluaa sovellettavan omaan perintöönsä. Mikäli et malta odottaa asetuksen voimaantuloa, voit laatia testamentin jo nyt. Ulkomailla asuva Suomen kansalainen voi nykyiselläänkin valita Suomen lainsäädännön sovellettavaksi perimykseensä.

Lopuksi

Tanska ei osallistu EU:n siviilioikeudelliseen yhteistyöhön, mutta Pohjoismaiden välillä jatketaan pohjoismaisen perintösopimuksen soveltamista, jonka pääperiaatteet uudistetaan vastaamaan EU:n uutta perintö- ja testamenttiasetusta. Iso-Britannia ja Irlanti eivät liity asetukseen (opt-in) vaikka viime metreille neuvottelivatkin tositarkoituksella. Tästä huolimatta edellä mainittujen maiden kansalainen voi valita perimykseensä sovellettavaksi omaan kansalaisuuteensa perustuvan lain, joten näiden maiden perimyslainsäädäntöä ei kannata arkielämässä unohtaa. Ranskassa vakinaisesti asuva brittikansalainen voi valita Iso-Britannian lain sovellettavaksi perimykseensä ja välttää siten sen, että ilkeät rintaperilliset saisivat suurimman osan omaisuudesta Ranskan vahvojen lakiosaa koskevien säännösten mukaisesti. Common law -järjestelmä kun ei lakiosaa tunne.

Tiina Kangas-Alku

Kirjoittaja vastaa edustustossa siviilioikeudellisista ja tietosuoja-asioista

TulostaJaa kirjanmerkki

Päivitetty 16.4.2012


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot