Mika Waltari kirjoitti yhdessä Olavi Paavolaisen kanssa runokokoelman Valtatiet vuonna 1928. Kokoelmaan kuuluneessa runossa Juna kuvattiin Euroopan ajan henkeä seuraavasti:
”Lyypekin vaaleanvihreät puistot
ja oudosti leikatut puut,
synkät, uhmailevat työmieskasvot.
Hampurin asemahalli valtavin, jyrisevin seinänpinnoin.
Lentävät kilometrimerkit, Cologne”.
Waltarin Yksinäisen miehen juna ja Olavi Paavolaisen aikalaiskertomukset kiistatta tavoittavat 1900-luvun alkuvuosikymmenten tunnelman.
Tämä on luotaus tämän päivän energiapoliittiseen ajan henkeen. Kiintopisteenä ei ole Saksa ja Köln, vaan kivenheiton päässä sijaitsevat Luxemburg ja Belgia. Kulkuneuvo ei ole viime vuosisadan alkupuolen modernia maailmaa ja matkantekoa symboloinut juna, vaan edustuston tila-auto.
Luxemburg: Neuvoston remontoitu rakennus, piippaava kravattineula turvatarkastuksessa, uutuuttaan hohtavat puupinnat, delegaatiohuone yläkerrassa, ministerikokouksen sali, sieraimiin tunkeva kahvinhaju, ministerien perässä kulkevat virkamiesvaltuuskunnat, muutokset puheenvuoroihin, puheensorina. Kesäkuussa neuvostot kokoontuvat Brysselin sijaan Luxemburgissa, niin myös energianeuvosto.
Paluumatkalla Brysseliin, ajatukseni viivähtivät juuri päättyneen kokouksen annissa.
Energiaministerit saivat tilannekatsauksen istuvan komission todennäköisesti suurimmasta energia-alan lainsäädäntöhankkeesta, energiatehokkuusdirektiivistä.
Neuvosto ja Euroopan parlamentti olivat päässeet pari päivää aikaisemmin sopimukseen direktiivitekstistä – asia menee vielä Euroopan parlamentin lopulliseen äänestykseen, joka kuitenkin lienee pelkkä muodollisuus.
Samalla puheenjohtajamaa Tanska sai sulan hattuunsa, sillä direktiivi oli Tanskan puheenjohtajuuskauden yksi tärkeä prioriteetti.
Direktiivissä jäsenvaltiot sitoutuivat varsin tiukkoihin, monia energia-alan sektoreita koskeviin energiatehokkuustoimenpiteisiin – oletettavissa on, ettei toimeenpanosta tule EU-maissa helppoa.
Energiatehokkuusdirektiivin hyväksymisen myötä saatiin aikaan EU-säädös viimeiselle ns. 20/20/20-tavoitteelle. Eurooppa-neuvostohan linjasi vuonna 2007, että EU vähentää kasvihuonekaasujen päästöjään 20%:lla, kasvattaa uusiutuvan energian osuutta 20%:iin ja parantaa energiatehokkuutta 20%:lla vuoteen 2020 mennessä.
Päästövähennystavoitetta ja uusiutuvan energian tavoitetta toimeenpaneva lainsäädäntö hyväksyttiin jo Ranskan puheenjohtajuuskaudella vuonna 2008.
Tila-auton viedessä valtuuskuntaa hyvää vauhtia takaisin Brysselliin jossain Valloniassa, Arlonin ja Namurin välisessä vehreässä belgialaisessa maalaisidyllissä mietin, että energiatehokkuusdirektiivin hyväksyminen sulkee ympyrän myös henkilökohtaisella tasolla: saavuin itse Brysseliin neljä vuotta sitten, kun ilmasto- ja energiapaketin kiivain neuvotteluvaihe oli alkamassa ja suurimman osan ajastani veikin ensimmäisen puoli vuotta uusiutuvan energian direktiivi.
On ollut erittäin mielenkiintoista – vaikkakin myös varsin haastavaa – olla mukana näissä energiahankkeissa.
Vlaams Brabant heet u welkom. Auton ikkunasta näkynyt pellolla törröttävä leijonakyltti repäisi minut irti menneisyydestä. Matka oli päättymässä ja mietin seuraavaa: kun vuoden 2020-tavoitteiden EU-tason toimenpiteistä on saatu päätettyä, on keskustelu EU:n tulevista, vuoden 2020 jälkeisistä energiatavoitteista jo pyörähtänyt hyvää vauhtia käyntiin.
Ainoa pitkän aikavälin EU-tavoite, vuoteen 2050 asetettu 80–95%:n päästövähennystavoite ulottuu varsin pitkälle tulevaisuuteen ja mitä ilmeisimmin tarvitaan välitavoitteita. Vuosi 2030 lienee ensimmäinen välietappi.
Keskustelu on osoittautunut vaikeaksi. Komission energiatiekartta 2050-tiedonannosta ei onnistuttu hyväksymään kesäkuun energianeuvostossa neuvoston päätelmiä, koska konsensusta ei löytynyt.
Mechelsesteenweg, jossain Kraainemin ja Wezembeek-Oppemin kuntien välimaastossa: leijaileva grillatun chipolata-makkaran tuoksu, tien yli kaartuvat puut, lehtien välistä pilkottava auringonvalo.
Metsäisessä maastossa mieleen tulevat biomassan kestävyyskriteerit. Komissio antoi kesäkuun alussa uusiutuvaa energiaa koskevan tiedonannon, jossa todetaan että komissio antaa raportin ja ehdotuksia biomassan kestävyyskriteereihin liittyen. Kyseessä on Suomelle erittäin tärkeä asia, sillä tuotamme leijonanosan uusiutuvasta energiastamme puupohjaisella biomassalla. Lisäksi uusiutuvan energian tavoitteemme saavuttamiseksi kaavaillut ja jo toimeenpannut toimenpiteet nojaavat pitkälti kasvavaan biomassan käyttöön.
Tätä ennen kuitenkin kuukauden päivät Kyproksen puheenjohtajuuskautta. Sitten Lyypekin vaaleanvihreät puistot ja oudosti leikatut puut, döner-kebab (scharf, mit Zwiebeln) Travemünden laivaa odotellessa ja loma. Toivottavasti kaikki välttyvät synkiltä, uhmailevilta kasvoilta.
Uteliaat voivat selvittää, miten Juna-runossa kuvattiin 1920-luvun Belgiaa.
Kim Fyhr
Kirjoittaja on energiapolitiikasta vastaava erityisasiantuntija
Päivitetty 29.6.2012
