Suomen kanta kriisirahastojen jälkimarkkinaoperaatioihin

Valtioneuvoston viestintäosasto 3.7.2012
Tiedote 223/2012  

Pääministeri Jyrki Katainen totesi Brysselissä 28.–29. kesäkuuta pidetyssä eurohuippukokouksessa julkilausumaluonnosta käsiteltäessä ettei Suomi tule hyväksymään jälkimarkkinaoperaatioita, koska kokemukset ovat osoittaneet etteivät ne ole tehokkaita, ja koska ERVV:n ja EVM:n resurssit ovat rajalliset. Suomen kanta asiaan kerrottiin perjantaina myös julkisuuteen.

Lisätietoja: erityisavustaja (EU-asiat) Pasi Rajala, p. +358 9 1602 2055 tai +358 400 464 393 ja EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen, p. +358 9 1602 2180, valtioneuvoston kanslia

EU-maat keskustelivat lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vakautustoimista

Valtioneuvoston viestintäosasto
Tiedote 220/2012

Brysseliin 28.–29. kesäkuuta kokoontuneet EU-päämiehet sopivat euromaiden huippukokouksessa lyhyen aikavälin toimista talouskriisin helpottamiseksi sekä Eurooppa-neuvoston kokouksessa keskipitkän ja pitkän aikavälin vakautustoimista.

Euromaiden huippukokouksessa käytiin perusteellinen keskustelu lyhyen aikavälin keinoista talouskriisin hoidossa. Sovittiin eurooppalaisen pankkivalvonnan nopeasta tehostamisesta. Euroalueen pankkeja varten perustetaan valvontamekanismi vuoden 2012 loppuun mennessä. Sopimus pankkivalvonnan luomisesta on kokouksen keskeisiä tuloksia. Pankkivalvojan ollessa toiminnassa voidaan harkita myös pankkien suoraa pääomittamista EU:n pysyvästä rahoitusvakausmekanismi EVM:stä valtioille myönnettävän rahoitustuen rinnalla.

Pääministeri Katainen ja Alankomaiden pääministeri Mark Rutte. Kuva: Neuvoston kuvapalvelu.

EVM:n ensisijaisen velkojan asemaan ei tullut muutosta, vaan heinäkuussa käyttöön otettavan EVM:n rahoitustuen ensisijaisuus säilyy. Väliaikaisesta rahoitusvakausväline ERVV:stä pysyvään EVM:ään siirtyvä rahoitustuki siirtyy ilman ensisijaisuutta, mutta uusi EVM:stä myönnettävä rahoitustuki on muihin velkojiin nähden ensisijaisesti takaisin maksettavaa rahoitusta.

”EVM:n ensisijaisuus oli Suomelle tärkeää ja keskustelussa saavutettiin kantojemme mukainen lopputulos”, sanoi pääministeri Katainen.

Euromaiden päämiehet keskustelivat myös Irlannin rahoituksen tilanteesta, ja sopivat sopeutusohjelman kestävyyden uudelleen tarkastelusta. Muutoksiin ei kuitenkaan vielä sitouduttu. Espanjaa päätettiin tukea aluksi ERVV:n kautta. Tähän Suomi vaatii oman rahoituksensa osalta vakuudet.

Keskusteltiin mahdollisuudesta, että EVM voisi ostaa valtioiden joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta, mutta yksimielisyyttä asiasta ei saavutettu. Muun muassa Suomi vastusti ehdotusta jälkimarkkinaostoista. Jo aiemmin sovitusti EKP voi toimia ERVV:n ja EVM:n apuna markkinaoperaatioiden toteuttamisessa.

Eurooppa-neuvosto pääsi keskipitkän aikavälin toimien osalta yhteisymmärrykseen kasvu- ja työllisyyssopimuksesta. Sopimuksessa sitoudutaan talouskasvua edistäviin toimiin kuten sisämarkkinoiden syventämiseen ja sisämarkkinalainsäädännön parempaan toimeenpanoon sekä digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen vuoteen 2015 mennessä. Osana sopimusta sovittiin myös lisäinvestoinneista kasvun edistämiseksi muun muassa Euroopan investointipankin pääomaa korottamalla.

Eurooppa-neuvosto keskusteli pitkän aikavälin toimien osalta puheenjohtaja Herman Van Rompuyn talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämistä koskevasta raportista. Muun muassa Suomen vaatimuksesta kaikki jäsenmaat kytketään mukaan EMU:n kehittämiseen. Esityksen on tarkoitus valmistua loppuvuodesta.

Suomi nosti kokouksen alla keskusteluun kriisimaiden mahdollisuuden tarjota joukkovelkakirjoilleen vakuuksia (covered bonds) saadakseen edullisempaa rahoitusta markkinoilta. Suomessa vakuudellisia joukkovelkakirjoja käytettiin menestyksekkäästi 90-luvun laman aikana, jolloin maan lainanhoitokykyä markkinoilla epäiltiin.

”Ajatus vakuudellisista joukkovelkakirjoista sai laajan tuen. Vaikka esitys ei mennyt läpi, toi se vastapainoa Italian ja Espanjan vaatimuksiin ja toimi keskustelunavauksena euroalueen tulevaisuuden muotoilussa”, pääministeri Katainen totesi.

Lisätietoja: erityisavustaja (EU-asiat) Pasi Rajala, p. +358 9 1602 2055 tai +358 400 464 393 ja EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen, p. +358 9 1602 2180, valtioneuvoston kanslia

Puheenjohtaja Van Rompuyn EMU-raportti

Pääministeri Katainen vakuudellisista velkakirjoista
(englanniksi)