Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa: Euroopan unionin neuvosto: Toiminta ja päätöksenteko

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Neuvoston toiminta ja päätöksenteko

Neuvosto kokoontuu kymmenessä eri kokoonpanossa riippuen siitä, mitä asioita sen käsiteltävänä on. Osallistuva ministeri määräytyy sen mukaan, mitä aihepiiriä käsitellään.

  • Yleiset asiat (YAN)
  • Ulkosuhteet (UAN)
  • Talous- ja rahoitusasiat (Ecofin)
  • Oikeus- ja sisäasiat (OSA)
  • Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat (TSTK)
  • Kilpailukyky (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus) (KIKY)
  • Liikenne, televiestintä ja energia
  • Maatalous ja kalastus
  • Ympäristö
  • Koulutus, nuoriso ja kulttuuri

EU:n suhteita muuhun maailmaan käsitellään ulkoasiainneuvostossa (UAN). Yleisten asioiden neuvosto (YAN) vastaa muiden neuvostokokoonpanojen työn yhteensovittamisesta, Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelusta, institutionaalisista kysymyksistä sekä laajentumisesta.

Puolivuosittain vaihtuva puheenjohtajamaa johtaa neuvostojen työtä lukuun ottamatta ulkoasiainneuvostoa, jossa puheenjohtajana toimii EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja.

Neuvoston tehtävänä on

  • hyväksyä EU:n lainsäädännön yhdessä Euroopan parlamentin kanssa
  • huolehtia jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalipolitiikan yhteensovittamisesta
  • solmia kansainvälisiä sopimuksia EU:n ja muiden maiden tai organisaatioiden kanssa
  • hyväksyä EU:n talousarvio yhdessä Euroopan parlamentin kanssa
  • vastata yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisestä
  • koordinoida yhteistyötä kaikkien EU-maiden kansallisten tuomioistuinten, poliisivoimien, tullien ja maahanmuuttoviranomaisten välillä.

Päätöksenteko määräenemmistöllä 

Ministerineuvosto päättää asioista joko yksimielisesti, määräenemmistöllä tai yksinkertaisella enemmistöllä. Suurin osa päätöksistä tehdään määräenemmistöllä. Jäsenmaiden yksimielisyys vaaditaan yhä muun muassa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, veropolitiikassa ja puolustusalalla.

Päätöksenteko määräenemmistöllä tarkoittaa, että käytössä on jäsenmaiden painotettu äänimäärä asukasluvun mukaan. Kunkin jäsenvaltion äänimäärä on vahvistettu perussopimuksissa.

Äänet jäsenvaltioittain:

Italia, Ranska, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta 29
Espanja, Puola 27
Romania 14
Alankomaat 13
Belgia, Kreikka, Portugali, Tšekin tasavalta, Unkari 12
Bulgaria, Itävalta, Ruotsi 10
Irlanti, Kroatia, Liettua, Slovakia, Suomi, Tanska 7
Kypros, Latvia, Luxemburg, Slovenia, Viro 4
Malta 3
YHTEENSÄ 352

Määräenemmistön saavuttaminen edellyttää, että enemmistö jäsenvaltioista hyväksyy ehdotuksen (joissakin tapauksissa vaaditaan vähintään kahden kolmasosan enemmistö). Ehdotuksen on myös saatava taakseen vähintään 260 ääntä 352 äänen kokonaismäärästä.

Jokainen jäsenvaltio voi lisäksi pyytää tarkistamaan, että ehdotuksen puolesta äänestäneet jäsenvaltiot edustavat vähintään 62:ta prosenttia unionin koko väestöstä. Jos tämä ehto ei täyty, päätöstä ei hyväksytä.

Lissabonin sopimuksen myötä siirrytään uuteen kaksoisenemmistöjärjestelmään, jonka mukaan määräenemmistön syntyminen edellyttää neuvostossa vähintään 55 prosenttia jäsenvaltioista ja vähintään 65 prosenttia unionin yhteenlasketusta väestöstä.

Päätösten estämiseen tarvitaan aina kuitenkin vähintään neljä jäsenvaltiota. Lisäksi 55 prosenttiin on kuuluttava ainakin viisitoista jäsenmaata.

Kaksoisenemmistöjärjestelmä on otettu käyttöön 1.11.2014. Mikäli joku jäsenvaltio pyytää, voidaan päätös tehdä myös vanhan järjestelmän mukaan 31.3. 2017 asti.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 14.9.2016


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot