Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa: Ajankohtaista: Töissä EU:ssa – sata suomalaista tarinaa

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 29.8.2014

Töissä Brysselissä – kymmenen suomalaista tarinaa

"Vaikuttamistyössä ei ole tarjolla pikavoittoja"

Tytti Peltonen,  edunvalvontajohtaja,  Metsä Group

Tytti Peltonen, Metsä Group
Tytti Peltonen, Metsä Group

Tytti Peltonen työskentelee edunvalvontajohtajana Metsä Groupissa. Hän asuu perheineen Brysselissä, mutta työtehtävät vievät häntä myös Suomeen.  Hänen tehtäviinsä kuuluu lainsäädännön seuraamista, edunvalvontaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista kansallisella ja EU-tasolla.  "Mikäli suomalainen teollisuus haluaa saada näkemyksiään esiin EU:n päätöksenteossa, on täällä oltava itse tekemässä työtä sen eteen."

Miksi metsäteollisuusyrityksellä on toimisto Brysselissä?

Minulla on toimisto Brysselissä Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Boardin tiloissa. Metsä Board on Euroopan johtava taivekartongin ja kraftlainerin tuottaja.  Oma työni toki on edunvalvontaa.

Tehtäväni on osa konsernin sisäistä palveluyksikköä "Kestävä kehitys ja edunvalvonta". Palvelemme Metsä Groupin eri liiketoiminta-alueita kestävän kehityksen kysymyksissä ja teemme esimerkiksi vuosittain kestävän kehityksen raportin.

Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi?

Olen lähes koko urani ajan ollut tekemisissä EU:hun ja edunvalvontaan liittyvien asioiden kanssa.  Varsinainen kosketus EU-asioihin tuli kun työskentelin oikeusministeriön palveluksessa Suomen ensimmäisen EU-puheenjohtajuuskauden aikana, minkä jälkeen olen työskennellyt useammassa eri järjestössä.

Brysseliin tulin Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) palveluksessa. EK:n Brysselin edustajana silmäni avautuivat sille, että mikäli suomalainen teollisuus haluaa näkemyksiään esiin EU:n päätöksenteossa, on täällä oltava itse tekemässä työtä sen eteen. 

Metsä Groupiin tulin töihin kaksi vuotta sitten. Siirtymiseni taustalla oli halu tehdä töitä metsäteollisuudelle, joka on erittäin mielenkiintoinen ala ja yksi merkittävimmistä biotalouden toimijoista, ja tietysti hyvin merkittävä Suomelle. Minulle on myös tärkeää työskennellä suomalaiselle työnantajalle.

Toisaalta kyse on teollisuudenalasta, jota koskevasta sääntelystä suurin osa tulee EU:sta, ja tässä tehtävässä minua kiehtoi mahdollisuus päästä tekemään vaikuttamista niin sanotusti lainsäädännön alkulähteille.

Kuinka helppoa / vaikeaa edunvalvojan on saada näkemyksiään läpi? 

Bryssel on erittäin vaativa työympäristö edunvalvojalle, ja vaikuttamistyö on pitkä prosessi. Pikavoittoja ei ole tarjolla.

Suomeen ja metsäteollisuuteen liittyy paljon erityispiirteitä, joiden huomioon ottamisen eteen saa tehdä hartiavoimin töitä – usein tuloksetta. 

Positiivisiakin esimerkkejä vaikuttamisesta kuitenkin löytyy. 

Yksi tällainen on Biotalous PPP (public private partnerships), joka on osa EU:n tutkimusohjelmaa "Horisontti 2020". 

Metsä Group eurooppalaisten kumppaneidensa kanssa on ollut hyvin aktiivisesti mukana rakentamassa tätä ohjelmaa, ja ensimmäiset haut ovat juuri käynnistyneet. Rahoitusta on jaossa noin 4 miljardia euroa, josta Euroopan komission osuus on vajaa yksi miljardi.

Ajoitus ja yhteistyö ovat vaikuttamisessa tietysti äärimmäisen tärkeitä, komission kanssa on käytävä keskusteluja jo kauan ennen kuin lainsäädäntöehdotusta ollaan julkaisemassa. Yksin täällä ei myöskään saa mitään aikaiseksi vaan yhteistyö samanmielisten toimijoiden kanssa on kaiken a ja o.

Edunvalvonta ei myöskään ole pelkästään lobbaamista, vaan hyvin suuri osa siitä on yksinkertaisesti tiedonkeruuta ja välittämistä. On olennaista tietää, mitä toimintaympäristössämme tapahtuu, mihin pitää varautua jne.

Edunvalvonnan avoimuudesta puhutaan paljon ja EU:lla on vapaaehtoinen "lobbarirekisteri". Takaako tämä edunvalvonnan läpinäkyvyyden ja / tai tulisiko rekisterin mielestäsi olla pakollinen?

Selvää on, että edunvalvonnan on oltava avointa ja läpinäkyvää ja siinä on noudatettava eettisiä toimintatapoja. Lobbaamisella on usein vähän negatiivinen kaiku. Edunvalvontahan on sitä, että eri toimijat antavat päätöksentekijöille tietoa ja kertovat ehdotusten käytännön vaikutuksista.

Metsä Group on rekisteröitynyt Euroopan parlamentin ja komission avoimuusrekisteriin. Pakollinen rekisteröityminen lisäisi varmastikin toiminnan avoimuutta, mutta hyvät toimintatavat, eettiset käytäntösäännöt ja avoin kulttuuri ovat joka tapauksessa olennaisia.

Metsä Groupin vuosittain julkaistavassa kestävän kehityksen raportissa kerrotaan myös konsernin edunvalvontatoimista. 

Mikä (työhösi liittyvä) asia vei viimeksi yöunesi?

 Yöuniani ei hevin viedä, mutta viime aikoina minua on kyllä huolestuttanut EU-politiikkatoimien ennakoimattomuus ja EU:n yksipuolisen  ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutukset eurooppalaisten yritysten globaaliin kilpailukykyyn.

Me teemme jatkuvasti vapaaehtoisesti mittavia toimia päästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Kuitenkin samaan aikaan EU tekee sellaista sääntelyä, joka antaa Euroopan ulkopuolisissa maissa toimiville kilpailijoillemme etulyöntiaseman.

Eurooppalaisen energia- ja ilmastopolitiikan tulisi olla sellaista, että se houkuttelisi eurooppalaisia yrityksiä pysymään täällä ja tekemään investointeja. Yritykset toimivat globaalissa kilpailussa ja meidän on pystyttävä toimimaan tasavertaisilla pelisäännöillä muiden kanssa.

Mikäli EU jatkaa yksipuolista ilmastopolitiikkaa, samaan aikaan olisi pohdittava, miten eurooppalaisille yrityksille aiheutuvat kilpailukykyhaitat minimoidaan.

Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelunkin kannalta olisi parasta, jos teollisuus pysyisi Euroopassa. Tehtaamme ovat tehokkaita ja sähkönkäytön päästöt alhaiset. Esimerkiksi Kiinassa sähköntuotannosta aiheutuu keskimäärin noin nelinkertaiset ja USA:ssa yli kaksinkertaiset CO2-päästöt Suomeen verrattuna. Myös koko EU:n keskimääräiset päästöt ovat selvästi alle Kiinan ja USA:n. Jos edistetään eurooppalaista teollisuutta, voidaan vähentää päästöjä globaalisti.

Mikä sinua eniten viehättää Brysselissä? 

Bryssel on kansallisuuksien sulatusuuni - monikulttuurisuus on tämän kaupungin ehdottomasti parhaita puolia. 

Lisäksi on mielenkiintoista olla päätöksenteon ytimessä ja päästä läheltä seuraamaan tätä prosessia.  Vaikka vaikuttaminen on vaikeaakin, ovat myös mahdollisuudet lähes rajattomat. 

Teksti ja kuva: Kaisa Amaral

Lisätietoa:

Metsä Group – kestävän kehityksen raportti
 Avoimuusrekisteri

FAKTALAATIKKO – Edunvalvonta

  • Lobbaaminen tarkoittaa eri eturyhmien harjoittamaa päätöksentekoon vaikuttamista, tiedonjakoa ja verkostoitumista (Lähde: Wikipedia)
  • Tarkkoja lukuja ei ole saatavilla, mutta Brysselissä arvioidaan laskentatavasta riippuen olevan 15 000−30 000 edunvalvojaa tai "lobbaria" (vrt. komission 31 000 työntekijää) (Lähde:  Corporate Europe Observatory)
  • Edunvalvontaa harjoittavat eri teollisuuden alat, kansalaisjärjestöt, aluetoimistot, kansalliset diplomaatit, ammattiliitot, eri sektorijärjestöt jne.
  • Euroopan komissio ja parlamentti perustivat vuonna 2011 yhteisen avoimuusrekisterin edunvalvojille. Rekisteri on vapaaehtoinen, mutta sen muuttamisesta pakolliseksi käydään jatkuvaa keskustelua. 
Tulosta

Päivitetty 11.3.2015


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot