Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa: Ajankohtaista: EU-edustuston kolumnit

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 22.10.2015

Päivitys 23.10.2015: Ministerit pääsivät yhteisymmärrykseen Itämeren kalastusmahdollisuuksista kokouksessaan 22.10. Lisätietoja Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta

Kolumni

Turskaa kalastusministerien pöydässä

Lokakuun maatalous- ja kalastusneuvostossa sovitaan Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2016. Vaikeimmat keskustelut käydään turskan kalastuksesta. Turskakannat ovat heikot eikä uusi Pohjanmereltä saatu suolavesi ole vielä ehtinyt virkistää turskan elinoloja. Lohikannat ovat elpyneet tiukan sääntelyn myötä, mutta lohenkin suhteen on syytä edelleen pitää kalastus varovaisella tasolla.

Jyri Ollila on kalastuspolitiikan erityisasiantuntija EU-edustustossa
Jyri Ollila on kalastuspolitiikan erityisasiantuntija EU-edustustossa

Kalastuspolitiikan syyskausi on EU:ssa aina seuraavan vuoden kalastuskiintiöiden määrittelyä. Lokakuussa sovitaan Itämeren kalastusmahdollisuuksista ja joulukuussa kaikesta muusta.

Mekanismi on sellainen, että ensin kansainvälinen kalantutkimusneuvosto ICES antaa tieteellisen neuvon kaikkien kiintiöityjen, useiden kymmenien kalalajien ja alueellisten kalakantojen tilasta kullakin maantieteellisellä alueella. Esimeriksi Itämeri on jaettu 12 alueeseen, jotka on määritelty eri kalalajeille vielä hieman eri tavoin. Tieteellisen arvion pohjalta EU:n komissio tekee ehdotuksensa seuraavan vuoden suurimmiksi sallituiksi saaliiksi kullekin alueelle. Tästä sitten neuvotellaan jäsenmaiden kesken neuvostossa. Suurimmat sallitut saaliit jaetaan lopulta jäsenmaille kiintiöinä historialliseen kalastusosuuteen pohjautuen.

Räikeä ylikalastus on historiaa – ainakin pääosassa EU:n kalastusvesiä

Yleisesti voidaan sanoa, että kalastuspolitiikka on kehittynyt huomattavasti kurinalaisempaan suuntaan. Päätöksiä tehdään kalabiologisen tiedon raameissa, kestävällä pohjalla.

Tästä on nähtävissä myös tuloksia – kalakannat ovat kehittyneet suotuisasti valtaosassa EU:n kalastusalueita.

Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla: Esimerkiksi Välimeri on murheenkryyni, jonka kanssa kamppailua ei yhtään helpota se, että sen rannoilla on maita, joissa laillinen järjestys, kestävän kehityksen tavoitteet ja demokraattinen päätöksenteko ovat vasta kaukaisia haaveita. Sama koskee Mustanmeren aluetta.

Turskan liikkeistä Itämerellä päänvaivaa päättäjille

Itämerelläkin on murheensa, ja tällä haavaa se on turska. Turskakannat ovat hälyttävän heikossa jamassa, erityisesti pääaltaan länsipuolella. Tiede ja myös komissio esittävät tuntuvia, jopa kolmanneksen leikkauksia turskankalastukseen kuluvan vuoden kiintiöihin nähden.

Lisäksi ongelmaksi on noussut se, miten otetaan huomioon ja säädellään kasvavaa virkistyskalastusta. Saksan ja Tanskan vesillä sen osuus on jo kolmanneksen luokkaa alueen turskasaaliista.

Toinen erityinen ongelma liittyy turskan liikkeisiin, sillä biologisesti erilliseksi määritelty itäinen turskakanta on alkanut enenevästi liikkua läntisen alueen vesille. Tämä vaellus on luonnollisesti pois itäisen alueen kalastajilta. Näin ollen alussa mainittu historiallinen jako, ns. suhteellinen vakaus hieman horjahtaa. Periaatteelliselta kannalta kyseessä on iso ongelma, joka kiinnostaa muitakin kuin Itämeren maita.

Myönteistäkin odotusta turskan suhteen on. Viime vuodenvaihteessa Itämeri sai suuren annoksen suolaista vettä pohjanmerestä, ns. suolapulssin. Se on ensimmäinen pitkiin aikoihin. Edellinen oli 7080-lukujen vaihteessa. Niiltä ajoilta muistetaan miten turskaa oli Suomenlahdellakin niin paljon kuin jaksoi veneeseen nostaa.  Olisi hienoa, jos tämä toisi samalla lailla lisää elinvoimaa turskalle myös tällä kertaa.

Lohi on toinen erityisen huomion kohteena oleva Itämeren kala. Voimakkaalla sääntelyllä on saatu lohta hyvin elpymään, mutta Suomi ja myös eräät muut maat katsovat etenkin pääaltaan ja Pohjanlahden lohen tarvitsevan vielä aikaa vahvistua ja näin kalastuksen tulee pysyä varovaisella tasolla.

Jyri Ollila

Kirjoittaja on kalastuspolitiikan erityisasiantuntija EU-edustustossa

Tulosta

Päivitetty 23.10.2015


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot