Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa: Ajankohtaista: EU-edustuston kolumnit

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 11.12.2015

Kolumni

Euroopan talous- ja rahaliitto remontissa

Sami Napari on talouspolitiikan erityisasiantuntija EU-edustustossa
Sami Napari on talouspolitiikan erityisasiantuntija EU-edustustossa

Keskustelu Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kehittämisestä on lähtenyt liikkeelle kuin suomalainen small talk. Kovin on nuivaa ja luonnotonta ja ajoituksenkin kanssa on vähän niin ja näin.

Kreikan kärjistyneet ongelmat ja heti perään iskenyt pakolaiskriisi hankaloittivat debatin pohjaksi tarkoitetun ns. viiden puheenjohtajan raportin julkaisemista. Raportti kuitenkin lopulta näki päivänvalon viime kesäkuussa, ja raudan vielä ollessa kuuma komissio lisäsi vettä myllyyn julkaisemalla lokakuussa toimenpidepaketin EMU:n kehittämiseksi.

Toimenpidepaketissa keskitytään erityisesti EMU:n kehittämisen ns. ensimmäiseen vaiheeseen eli vuoden 2017 puoliväliin ulottuvaan ajanjaksoon. Toisen vaiheen keskusteluja virittämään perustetaan ensi vuoden kesällä asiantuntijaryhmä, ja keväällä 2017 ilmestyy komission valkoinen kirja EMU:n viimeistelystä.   

Nihkeyttä pidemmälle meneville uudistuksille

Komission lokakuun paketista on toistaiseksi käyty muutama komiteakeskustelu. Asia on lisäksi ehtinyt olemaan marraskuun Ecofin-neuvoston agendalla. Näiden alustavien keskustelujen perusteella vaikuttaa siltä, että laajaa tukea pidemmälle meneviin uudistuksiin EMU:n kehittämiseksi ei tällä hetkellä ole.

Lokakuun paketin ehkä pisimmälle menevät ja vaikeimmat asiat liittyvät euroalueen ulkoiseen edustautumiseen ja yhteiseen eurooppalaiseen talletussuojajärjestelmään.

Euromaiden yhteisen äänen vahvistaminen kansainvälisillä areenoilla on saanut yleisenä periaatteena tukea, mutta komission kaavailuihin välivaiheen ratkaisuista suhtaudutaan varauksellisesti.

Jäsenmaita hiertävät komission ajatukset IMF:n johtokunnan vaalipiirien uudelleen järjestelyistä. Useat kokevat, että nykyinen vaalipiirijako, missä euromaita ja ei-euromaita on sijoitettuna samoihin vaalipiireihin, on toimiva. Mitä tulee yhteiseen talletussuojajärjestelmään, niin erityisesti Saksa on rummuttanut ajankohdan sopimattomuutta. Yhteisen talletussuojajärjestelmän vastustajat perustelevat näkökantaansa mm. maiden välisillä eroilla pankkijärjestelmien yleisessä kunnossa ja talletussuojarahastojen kerryttämisessä.  

Yhteinen sävel haussa

Jäsenmaiden alustavissa näkemyksissä lokakuun paketista on myös paljon eroja. Oikeastaan ainoa asia, mistä maat ovat yhtä mieltä, on nykyisten finanssipolitiikan sääntöjen yksinkertaistaminen ja läpinäkyvyyden lisääminen. Sen sijaan muilta osin alustavissa lausunnoissa on havaittavissa enemmän tai vähemmän eroja.

Esimerkkinä voidaan nostaa esille vaikka komission esitykset kilpailukyky- ja finanssipoliittisista lautakunnista. Osa maista suhtautuu epäilevästi näiden uusien instituutioiden tuottamaan lisäarvoon. Nämä epäilevät Eetut katsovat, että maailmassa ei tällä hetkellä ole puutetta tiedosta palkanmuodostuksen ja politiikkatoimien vaikutuksesta kilpailukykyyn. Sen sijaan tarvitaan toimenpiteitä kilpailukyvyn edistämiseksi. Myös uusien lautakuntien aiheuttamat lisäkustannukset ja byrokratia huolestuttavat. Toisessa laidassa ovat maat, jotka katsovat mainittujen lautakuntien tuovan hyödyllisiä uusia näkökulmia asioihin ja edesauttavan uudistusten toimeenpanoa.

Tilanne elää

Vaikka maiden kommentit komission lokakuun paketista ovat olleet varauksellisia, on hyvä muistaa, että nyt ollaan vasta kaivamassa lähtökuoppia.

Suurista jäsenmaista esimerkiksi Ranska on julkisissa puheenvuoroissa esittänyt valmiutta mennä huomattavan pitkälle euroalueen integraatiokehityksessä. Ja vaikka Saksassa mm. liittokansleri Angela Merkel on puheenvuoroissaan ollut selvästi pidättyväisempi integraation suhteen, myös Saksassa on merkittävien vaikuttajien taholta kuultu melko radikaaleja esiintuloja. Esimerkiksi Saksan varaliittokansleri Sigmar Gabriel ja Ranskan talousministeri Emmanuel Macron ovat yhdessä esittäneet, että euroalue tarvitsee merkittävän sysäyksen integraatioprosessissa. He ovat puhuneet euroalueen yhteisesti budjetista, verotusoikeudesta sekä yritysverotuksen harmonisoinnista.

Euroopassa on lisäksi tällä hetkellä monia epävarmuustekijöitä, jotka saattavat tuoda oman lisämausteensa EMU-soppaan. Esimerkkinä mainittakoon tuleva UK:n kansanäänestys EU-jäsenyydestä. Ei ole myöskään mahdotonta, etteikö Kreikka-saaga vielä saisi jatko-osia, vaikka viime kesään verrattuna tilanne on talouden osalta rauhoittumaan päin.

Lähihistoria on osoittanut, että euroalue on aiemminkin käyttänyt kriisejä virtalähteenään muodonmuutoksessa. Euroalueen talous- ja velkakriisin synkimpinä hetkinä vuosina 2010–2013 syntyivät esimerkiksi sellaiset kirjainlyhennelmä hirvitykset kuin ERVV, EVM ja FIPO 2-päkkiä ja 6-päkkiä tietenkään unohtamatta. Täytyy kuitenkin toivoa, että tällä kertaa ei kehitys tapahtuisi vaikeimman kautta.    

Sami Napari

Kirjoittaja on talouspolitiikan asiantuntija EU-edustustossa

Tulosta

Päivitetty 22.1.2016


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot