Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa: Ajankohtaista: EU-edustuston kolumnit

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 12.2.2016

Kolumni

EUE-kolumni: Superbakteerit terveytemme uhkana

Kirsi Heinonen ja Sari Vuorinen
Kirsi Heinonen ja Sari Vuorinen

Mikrobilääkeresistenssiä on ilmiönä verrattu ilmastonmuutokseen. Se on yksi tämän vuosisadan tärkeimpiä kansanterveysongelmia, ja nostettu eri kansainvälisten järjestöjen prioriteettilistoille. Suomi on mallimaa ilmiön torjunnassa, kiitos johdonmukaisen ehkäisevän työn. Kuitenkin pelkästään EU:n alueella noin 25 000 ihmistä menehtyy mikrobilääkeresistenssin seurauksena vuosittain.

Mikä?

Mikrobilääkeresistenssi tarkoittaa bakteerin vastustuskykyä yhtä tai useampaa antibioottia vastaan. Tuolloin mikrobit kehittävät vastustuskykyä lääkkeille nopeammin kuin uusia lääkkeitä tulee markkinoille.

Kyseessä on vakava uhka, joka on ollut vieraanamme jo viimeiset 70 vuotta. Euroopan komission terveys- ja elintarviketurvallisuuskomissaari Andriukaitis totesi puheessaan 10. helmikuuta: ”On myönnettävä, että olemme epäonnistuneet, kun emme ole pysyneet mikrobilääkeresistenssin leviämisvauhdin tahdissa.”

Miksi?

Suurin syy mikrobiresistenssin syntyyn on antibioottien liika- ja väärinkäyttö sekä ihmisillä että eläimillä. Runsas antibioottien käyttö johtaa vastustuskykyisten bakteerien kehittymiseen ja edistää niiden leviämistä.

Vastustuskykyisen bakteerin tiet ovat moninaiset. Mikrobilääkeresistenssit bakteerit kulkevat elintarvikeketjussa, jolloin resistenssi siirtyy eteenpäin. Se leviää potilaiden, eläinten ja elintarvikkeiden liikkuvuuden myötä.

Suomessa eläinten terveystilanne on millä tahansa laskentakaavalla mitattuna erittäin hyvä, eikä eläimille tarvitse syöttää lääkkeitä. Lääkkeitä ei myöskään lisätä rehujen sekaan varmuuden vuoksi ehkäisemään mahdollisia tulevia tauteja. Näin valitettavasti tapahtuu Ruotsia lukuun ottamatta miltei kaikkialla Euroopassa ja ympäri maailmaa.

Seuraamukset

Mikrobilääkeresistenssi vaarantaa kaikkien ihmisten terveyden.  Koko moderni terveydenhuolto on uhattuna, kun antibiootit eivät enää tehoa. Ilman toimivia antibiootteja on mahdotonta hoitaa normaaleja infektioita − tuolloin jopa rutiinioperaatiot ovat potilaalle vaarallisia.

Mikrobilääkeresistenssi on kasvava uhka Euroopassa. Sairaaloissa ympäri EU:ta on mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä bakteereita, ja arvion mukaan noin neljä miljoonaa potilasta vuodessa saa sairaalabakteeri-infektion.  Pelkästään EU:n alueella 25 000 ihmistä menehtyy vuosittain mikrobilääkeresistenssin seuraamuksiin. Globaalisti luvun on arvioitu olevan 700 000 ihmishenkeä. Komissaari Andriukaitis arvioi, että luku nousee nykyvauhdilla 10 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.

Ongelma maksaa EU:lle komission arvion mukaan 1,5 miljardia euroa terveydenhoidon kustannuksina ja tuottavuuden menetyksinä.

Mikä avuksi?

Antibiootteja tulisi käyttää järkevästi ja lääkehoitoa määrätä aina vain todelliseen tarpeeseen. Paras keino olisi ehkäistä infektiot ennen niiden syntymistä esimerkiksi hygienialla. Jo pelkästään käsihygieniaa lisäämällä on saatu hyviä tuloksia.

Hallitun käytön lisäämiseksi tarvitaan lainsäädännön, ohjeiden ja suositusten lisäksi pitkäjänteistä koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä. Nykyisiä hoitokäytäntöjä ja -tapoja tulisi kehittää. Lisäksi tarvitsemme tehokkaita ja turvallisia mikrobilääkkeitä ja muita uusia innovatiivisia lääkkeitä. Tämä tarkoittaa tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tukemista.

Komissio on yhdessä Euroopan Investointipankin kanssa allokoinut runsaasti resursseja alan tutkimustoiminnan kehittämiseen. Vuonna 2016 komissio tulee myöntämään miljoona euroa ”resistenssi”-pikatestin kehittämiseen.

Lisäksi komissio lanseeraa uuden ohjelman ”New drugs for Bad Bugs”, johon komissio ja teollisuus yhdessä investoivat yli 650 miljoonaa euroa. Julkisen-yksityisen uudenmuotoisella yhteistyökuviolla pyritään kehittämään uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja mikrobilääkeresistenssin hillitsemiseksi. Terveysohjelmasta tullaan rahoittamaan myös jäsenmaiden yhteistoimintahankkeita. 

Suomi – edelläkävijä ja mallimaa

Erot mikrobilääkkeiden käytössä eläimille ovat suuria jäsenmaiden välillä.  Suomen mikrobilääkeresistenssitilanne on hyvä, mikä johtuu vuosikymmeniä jatkuneesta johdonmukaisesta ehkäisevästä työstä. Kansalliset toimet mikrobilääkeresistenssin hallitsemiseksi alkoivat Suomessa jo 1957. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat olleet EU:ssa edelläkävijöitä eläinten mikrobilääkkeiden hallitun käytön kehittäjinä.

Tällöin ihmisten hoidossa tärkeiden mikrobilääkkeiden teho ei vaarannu. Käytännössä se tarkoittaa kansallisia lainsäädännöllisiä rajoituksia koskien tiettyjen mikrobilääkkeiden käyttöä eläimillä.

Parannettavaa kuitenkin vielä riittää, koska Suomessa antibiootteja käytetään sairaaloissa ja pitkäaikaishoitolaitoksissa edelleen varsin paljon. Naapurimaamme Ruotsi johtaa tilastoja ihmislääkkeiden hallitun käytön osalta.

Yksin ja yhdessä

Mikrobilääkeresistenssi on yhteinen haaste Euroopalle ja koko maailmalle. Rajat ylittävään globaaliin ongelmaan on vaikea puuttua yksin.

Antimikrobiresistenssi on nyt POP.  Uhkaan on herätty yhtä aikaa monilla foorumeilla.  Muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO, rikkaiden teollisuusmaiden G7-ryhmä sekä YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö ovat nostaneet mikrobilääkeresistenssin agendalleen. WHO on hyväksynyt oman globaalin toimintasuunnitelmansa, joka velvoittaa jäsenmaita valmistelemaan kansalliset ohjelmat mikrobilääkeresistenssin vähentämiseksi. Aihe tulee olemaan YK:n yleiskokouksen asialistalla ensi syyskuussa.

Komission terveys- ja elintarviketurvallisuuden pääosasto sekä EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa Alankomaat ovat valinneet mikrobiresistenssin toimikautensa ykkösprioriteetiksi.

Tehokkaisiin toimiin tarvitaan useamman sektorin kokonaisvaltaista yhteistyötä. Terveys- ja terveysturvallisuuskomissaari Vytenis Andriukaitisis sanoin ”yksi terveys” -lähestymistapa on tehokkain keino hillitä mikrobilääkeresistenssiä.

Aihetta käsiteltiin hiljattain Amsterdamissa EU:n terveys- ja maatalousministereiden yhteiskokouksessa, jossa pyrittiin hahmottamaan yhteisiä konkreettisia keinoja mikrobilääkeresistenssin vähentämiseen kansallisesti, EU:ssa ja globaalisti. Ministerikokouksen keskustelujen pohjalta tullaan valmistelemaan EU:n jäsenmaiden yhteinen kannanotto hyväksyttäväksi kesäkuussa terveys- ja maatalousministerien kokouksissa.

Komissio käynnisti vuonna 2011 EU:n toimintasuunnitelman, jonka arviointi julkaistaan myöhemmin tänä vuonna. Lisäksi komissio aikoo antaa tämän vuoden loppuun mennessä EU:n ohjeet antibioottien maltillisesta käytöstä ihmislääketieteessä.

Toisen etu ja toisen vahinko?

EU:n lainsäädäntö sisältää myös monia säännöksiä, jotka koskevat mikrobilääkkeiden käyttöä ja joilla pyritään torjumaan mikrobilääkeresistenssin kehittymistä.

Komissio antoi syksyllä 2014 ehdotuksen eläinlääkeasetuksesta, jonka yhtenä tavoitteena on eläinlääkkeiden käytöstä aiheutuva mikrobilääkeresistenssin ehkäisy.

Euroopan tasolla ehdotus parantaisi tilannetta, mutta ei välttämättä Suomessa. Ehdotetussa muodossa asetus poistaisi mahdollisuuden kansalliseen mikrobilääkkeiden käytön rajoittamiseen eläimillä. Vaarana on, että asetus voisi heikentää Suomen tilannetta.

Asetusehdotuksen käsittely neuvostossa ja Euroopan parlamentissa on kesken. Suomen näkökulmasta mikrobilääkeresistenssi ja nykyisen kansallisen tilanteen säilyttäminen on ehdotuksessa keskeistä. Suomi on vaikuttanut aktiivisesti asetusehdotuksen tulevaan sisältöön muiden samanmielisten maiden, kuten Ruotsin, Tanskan, Baltian maiden ja Alankomaiden kanssa.

Sari Vuorinen, erityisasiantuntija, terveyspolitiikka

Kirsi Heinonen, erityisasiantuntija, eläinlääkintäasiat

Tulosta

Päivitetty 22.7.2016


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot