Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa: Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 1.3.2017

EU:n ympäristöministerit sopuun päästökauppadirektiivin uudistamisesta

Kuva: EUE/Johanna Kaprio
Ympäristöneuvosto 28022017
EU:n ympäristöministerit kokoontuivat keskustelemaan päästökauppadirektiivistä ympäristöneuvostossa 28. helmikuuta.

EU:n ympäristöministerit hyväksyivät 28.2. Brysselissä yleisnäkemyksen päästökauppadirektiivin uudistamisesta. Uudistukset koskevat päästökaupan neljättä kautta (2021–2030). Keskeisiä kysymyksiä ovat olleet hiilivuoto, päästöoikeuksien ilmaisjako sekä järjestelmää tukevat rahastot. Neuvoston istunnossa yleisnäkemys hyväksyttiin EU-puheenjohtajamaa Maltan laatiman kompromissiehdotuksen pohjalta.

Suomea ympäristöneuvostossa edusti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka puhui ehdotuksen puolesta.

”Olen tyytyväinen, että yli 1,5 vuoden käsittelyn jälkeen pääsimme yhteiseen näkemykseen tärkeässä asiassa. Päästökaupan vahvistaminen on olennaista, jotta saavutamme Pariisin ilmastosopimuksessa ja EU:ssa sovitut päästövähennystavoitteet. Suomen kannalta on myös tärkeää, että kansainvälisillä markkinoilla toimiva energiaintensiivinen teollisuus kuuluu jatkossakin päästöoikeuksien ilmaisjaon piiriin ja tätä varten varataan riittävästi päästöoikeuksia”, ministeri Tiilikainen sanoi.

Järjestelmä tukemaan päästövähennystavoitteita

Toistaiseksi päästökaupan ohjausvaikutus on jäänyt puutteelliseksi, sillä päästöoikeuksista on ollut ylitarjontaa ja oikeuksien hinta on jäänyt alhaiseksi. Päästökauppajärjestelmää uudistetaan nyt niin, että se tukee paremmin Pariisin ilmastosopimuksen ja EU:n vuodelle 2030 asettaman 40 prosentin päästövähennystavoitteen toteuttamista.

Päästökaupan tarkoituksena on pitää suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt koko EU:n päästökauppasektorille asetetun päästökaton rajoissa. Direktiiviehdotuksessa vuosittain jaettavien päästöoikeuksien määrä pienenee 2021 lähtien vuosittain 2,2 % nykyisen 1,74 % sijaan. Lineaarinen päästövähennyskertoimen kiristäminen vähentää päästöoikeuksien kokonaismäärää siten, että sektorin päästövähennys on 43 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Päästöoikeuksien pääasiallinen jakotapa vuodesta 2013 lähtien on ollut huutokauppa. Ehdotuksen mukaan huutokaupattavien päästöoikeuksien osuutta pienennetään vuodesta 2021 alkaen 2 %, mikäli niin sanottu korjauskerroin otetaan käyttöön. Mailla on myös oikeus käyttää huutokauppatuloja teollisuudelle aiheutuvien kustannusten kompensointiin.

Ilmaisjakoa hiilivuotoriskialttiilla toimialoilla jatketaan

Päästökauppadirektiivissä on myös huomioitu niin sanottu hiilivuotoriski, jotta runsaasti energiaa kuluttava teollisuus ei siirtäisi tuotantoaan pois EU-alueelta. Päästöoikeuksien ilmaisjako jatkuu myös vuosina 2021–2030. Merkittävälle hiilivuotoriskille alttiilla toimialoilla parhaiten suoriutuvat yritykset saavat ilmaisia päästöoikeuksia 100 %, muilla ilmaisjakoon oikeutetuilla toimialoilla 30 %.

Euroopan päästömarkkinoilla on ollut päästökauppajärjestelmän kolmannella kaudella (2013–2020) merkittävä päästöoikeuden ylijäämä muun muassa talouskriisin aiheuttaman kysynnän vähenemisen vuoksi. Järjestelmää tukee vuonna 2019 käyttöön otettava markkinavakausvaranto, johon voidaan joko siirtää päästöoikeuksia tai josta oikeuksia voidaan palauttaa takaisin markkinoille. direktiiviehdotuksessa varantoon vuosittain siirrettävien yksiköiden määrä nostetaan 12 prosentista 24 prosenttiin vuoteen 2023 asti. Lisäksi vuodesta 2024 alkaen markkinavakausvarannosta mitätöidään edellisenä vuotena huutokaupattujen päästöyksiköiden kokonaismäärän ylittävät yksiköt, mikäli varannon kokonaisarvioinnissa vuonna 2021 ei päätetä toisin.

Uudistuksen käsittely etenee

Päästökauppadirektiivin uudistuksen käsittely jatkuu niin sanotuissa trilogineuvotteluissa jäsenmaiden, parlamentin ja komission kesken. Tämän jälkeen ehdotus tulee vielä hyväksyä parlamentin ja neuvoston virallisessa päätöksentekomenettelyssä, ennen kuin se astuu voimaan.

Päästökauppajärjestelmä kattaa yli 40 prosenttia koko EU:n ja noin puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa päästökaupan piiriin kuuluu noin 600 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta.


Lähde ja lisätiedot: Ympäristöministeriö

Tulosta

Päivitetty 9.3.2017


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot