Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa: Ajankohtaista: EU-edustuston kolumnit

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

EU:n arktinen politiikka tukee Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteita Arktisessa neuvostossa

Kuva: Eurooppatiedotus
arktinen
 

Arktisen neuvoston puheenjohtajan kaksivuotinen kapula on siirtynyt Yhdysvalloilta Suomelle Alaskan Fairbanksissa järjestetyssä Arktisen neuvoston kokouksessa 11. toukokuuta. Lähtöasetelma uudelle puheenjohtajamaalle on haasteellinen, Yhdysvaltojen etsiessä uudelleen asemaansa yhdessä arktiselle yhteistyölle keskeisimmistä kysymyksistä – ilmastopolitiikassa.

Suomen puheenjohtajuusohjelman prioriteetit arktisessa neuvostossa ovat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, viestintäyhteydet ja koulutus. Puheenjohtajuuskaudella keskitytään arktisen alueen kestävän kehityksen turvaamiseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja ilmastonmuutoksen torjumiseen linjassa Pariisin ilmastosopimuksen prioriteettien kanssa. USA:n uuden hallinnon linjaukset Pariisin ilmastosopimuksen suhteen luovat paineita tuoreelle puheenjohtajalle Suomelle – kaikkien osapuolten sitoutuminen ilmastosopimukseen on tärkeää.

Yhteiset ratkaisut Suomen puheenjohtajuuden tavoitteena

Suomen puheenjohtajuuskauden teema ”Exploring common solutions” kuvaa hyvin yhteistä tavoitetta, eli arktisen säilyttämistä avoimen yhteistyön alueena ja konkreettisten ratkaisujen etsimistä yhteisvoimin. Puheenjohtajuuskauden aikana Suomi haluaa kiinnittää myös erityistä huomiota arktisen alueen säilymiseen taloudellisesti elinvoimaisena ja houkuttelevana alueena liiketoiminnalle.

Arktinen neuvosto perustettiin vuonna 1996 arktisten alueiden valtioiden yhteistyön tiivistämiseksi sekä alkuperäiskansojen ja muiden arktisten alueiden asukkaiden osallistamiseksi alueelle yhteisissä kysymyksissä. Arktiseen neuvostoon kuuluu kahdeksan jäsenvaltiota: Pohjoismaat, Kanada, Yhdysvallat ja Venäjä. EU:n rooli arktisen neuvoston epävirallisena tarkkailijana mahdollistaa arktiseen keskusteluun vaikuttamisen myös tässä formaatissa. Kolmen jäsenmaan lisäksi EU-maista tarkkailijajäseniä ovat Espanja, Iso-Britannia, Italia, Puola, Saksa ja Ranska.

EU:n arktisen politiikan kulmakivet ovat ilmastonsuojelu, kestävä kehitys ja kansainvälinen yhteistyö

Keskustelu arktisista ja Pohjois-Eurooppaa koskevista asioista on käynyt viime aikoina verrattain aktiivisena myös EU:ssa. Taustalla on erityisesti huhtikuussa 2016 julkaistu EU:n kolmas arktinen tiedonanto, joka terävöittää ja viitoittaa EU:n arktista politiikkaa Pariisin ilmastosopimuksen jälkeisessä tilanteessa. Sen kolme keskeistä osa-aluetta ovat ilmastonsuojelu, kestävä kehitys ja yhteistyö arktisissa asioissa.

Euroopan unionin jäsenmaat linjasivat näkemyksiään EU:n arktisen politiikan kehittämisestä Ulkoasiainneuvostossa kesäkuussa 2016, jossa painotettiin arktisen alueen kestävää kehitystä. Myös monien EU:n jäsenmaiden julkaisemat arktiset strategiapaperit heijastavat kasvavaa kiinnostusta Arktista kohtaan.

Suomen näkökulmasta EU:n arktisen politiikan tulisi panostaa arktiseen tutkimukseen, arktisen alueen ympäristönsuojeluun, talouskasvuun ja työllisyyteen, saamelaisten ja muiden pohjoisten asukkaiden hyvinvointiin ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Suomi onkin tuonut aktiivisesti esille omia näkemyksiään EU:n arktiseen politiikkaan. Tiedonannossa otetaan huomioon Suomelle ja erityisesti Pohjois-Suomelle tärkeitä kysymyksiä, kuten investoinnit, arktinen tutkimus ja väylähankkeet. Lisäksi Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ulottaminen manner-Euroopasta arktiselle merelle olisi konkreettinen ja alueen taloutta tukeva toimenpide.

Arktisen alueen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin seikkoihin on otettu kantaa EU:n globaalistrategian puitteissa. Yhteistyö arktisissa asioissa on ollut pääosin rakentavaa huolimatta kv-politiikan jännitteistä.

Arktinen sidosryhmäfoorumi mahdollistaa rakentavan keskustelun investointiprioriteeteista

Arktinen sidosryhmäfoorumi kokoaa yhteen EU:n arktisen alueen toimijat ja sidosryhmät keskustelemaan arktisen alueen investointiprioriteeteista ja eri rahoitusinstrumenttien paremmasta kohdentamisesta.

Seuraavaksi keskustelu jatkuu Oulussa, jonne ulkoministeri Timo Soini on yhdessä EU:n korkean edustajan Federica Mogherinin sekä komission meri ja kalastusasioista vastaavan (DG Mare) komissaari Vellan kanssa kutsunut koolle sidosryhmäfoorumin ensimmäisen virallisen tapaamisen kesäkuussa 2017. Tilaisuus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden keskustella ajankohtaisista arktisista kysymyksistä – paikalle on kutsuttu EU-jäsenmaiden lisäksi myös muut arktiset maat.

Presidentti Niinistö on myös nostanut esille arktisen huippukokouksen järjestämisen Suomessa, jos maailmanpoliittinen tilanne mahdollistaa kokouksen järjestämisen ja jos sille on kysyntää. Fairbanksin ministerikokous antaa lähtölaukauksen puheenjohtajuuskaudelle, jonka aikana Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus edistää myös EU:n arktista politiikkaa.

Arktinen tiedonanto ja ulkoasianneuvoston päätelmät linjaavat EU:n ja jäsenmaiden näkemyksiä arktisen politiikan kehittämisestä. Euroopan parlamentin oma-aloitemietintö vastaavasti viitoittaa arktista keskustelua parlamentissa.

Janne Hirvonen

Kirjoittaja on Suomen pysyvän EU-edustuston Keski-Aasiasta, Pohjoisesta ulottuvuudesta ja Arktisista asioista vastaava virkamies.

Tulosta

Päivitetty 12.5.2017


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot