Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa: Ajankohtaista: Uutiset

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 5.9.2017

Erasmus+ 30 vuotta: ”Näkökulma laajeni ja maailma pieneni”

Kuva: EU
Erasmus+ on EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, josta rahoitetaan näiden alojen yhteistyötä Euroopassa. Ohjelma antaa yli 4 miljoonalle eurooppalaiselle tilaisuuksia kouluttautua, opiskella, harjoitella, hankkia työkokemusta tai tehdä vapaaehtoistyötä ulkomailla.
Erasmus+ on EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, josta rahoitetaan näiden alojen yhteistyötä Euroopassa. Ohjelma antaa yli 4 miljoonalle eurooppalaiselle tilaisuuksia kouluttautua, opiskella, harjoitella, hankkia työkokemusta tai tehdä vapaaehtoistyötä ulkomailla.

Tarinat opiskeluvaihdosta saattavat kuulostaa selostukselta erilaisten vastoinkäymisten ketjusta. Ensimmäistä kertaa eri maassa asuessa vieraus on kokonaisvaltaista: ruokakaupan tarjonta saattaa olla omituista ja omaan tilaan tottuneelle suomalaiselle ihmiset tulevat ihmeen lähelle. Silti Suomestakin maailmalle lähtee Erasmus+-ohjelman kautta vuosittain tuhansia opiskelijoita, opettajia ja harjoittelijoita. Miksi kokemus kannattaa? Kysyimme sitä suomalaisilta EU-virkamiehiltä Erasmuksen täyttäessä tänä vuonna 30 vuotta.

”Tee se, tee se, tee se!”, on tutkimuksen, tieteen ja innovaatioiden komissaarin Carlos Moedaksen neuvo videolla, jolla hän innostuneena selostaa omaa Erasmus-vaihtoaan Ranskassa vuonna 1993. ”Sanon aina, että kaiken voi digitalisoida, mutta ei tätä kokemusta”, Moedas toteaa. Portugalilaisen Moedasin lisäksi kuuluisiin Erasmus-alumneihin kuuluvat mm. italialainen EU:n korkea edustaja Federica Mogherini sekä komissaarit Jyrki Katainen ja Cecilia Malmström. Moni heistä myöntää, että ilman tätä hyppyä tuntemattomaan he eivät olisi välttämättä siellä missä nyt ovat. Komissaarien ohella niin kutsuttuun Erasmus-armeijaan kuuluu tällä hetkellä noin yhdeksän miljoonaa muuta eurooppalaista, jotka ovat tarttuneet tilaisuuden kokeilla elämää toisessa EU-maassa.

Kuva: EU (still-kuva videosta)
”Tee se, tee se, tee se!”, neuvoo komissaari Carlos Moedas Erasmus+-vaihtoa harkitsevia nuoria.
”Tee se, tee se, tee se!”, neuvoo komissaari Carlos Moedas Erasmus+-vaihtoa harkitsevia nuoria.

Erasmus eli European Region Action Scheme for the Mobility of University Students on ollut yksi suurimmista EU:n integraation menestystapauksista. Vuonna 1987 perustettu Erasmus-ohjelma oli alkujaan Euroopan unionin opiskelijavaihto-ohjelma korkea-asteen opiskelijoille, mutta vuosien mittaan sen soveltamisala ja kohderyhmä ovat laajentuneet.

Ohjelman alussa mukana olevia maita oli 11 ja nyt 33 maata. Osallistujia ohjelmassa on ollut kaikkiaan jo 9 miljoonaa. Vuonna 2014 EU:n aiemmat koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelmat yhdistettiin Erasmus+ -ohjelmaksi.

Mamma Erasmus eli kuinka kaikki alkoi

”Jos olisin tiennyt, että edessäni on 18 vuotta kestävä taistelu, en olisi koskaan aloittanut”, Sofia Corradi tunnustaa Euronewsin haastattelussa. Corradi on italialainen pedagogi, jonka lähes kaksi vuosikymmentä kestäneen lobbaamisen tulos Erasmus-ohjelma on. Tämän kunniaksi hän kantaa lisänimeä ’Mamma Erasmus’, Äiti Erasmus.

Corradille itselleen myönnettiin aikoinaan Fulbright-stipendin, jonka avulla hän pääsi opiskelemaan vuodeksi Yhdysvaltoihin. Corradi päätti, että tällaisen ovia avaavan kokemuksen pitäisi olla kaikkien, ei vain harvojen etuoikeutettujen saatavilla. Saatavuuden lisäksi tarvittiin systeemi, joka mahdollistaisi muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisen omassa maassa. Tiukka neuvottelu eurooppalaisten yliopistojen kanssa tuotti tulosta ja Erasmus-ohjelma perustettiin lopulta vuonna 1987 ja täyttää siis tänä vuonna 30 vuotta.

”Elämäni paras vuosi!”

Vaihto-opiskeluvuosi on monelle ensimmäinen kosketus elämään oman kotimaan ja kulttuurin ulkopuolella. Kokemus muokkaa maailmankuvaa ja arvomaailmaa ja useimmat palaavat kotiin muuttuneina miehinä ja naisina. Erasmus-vaihto onkin ennen kaikkea kasvukokemus.

”Erasmus-vaihto oli aivan käänteentekevä kokemus, osin varmasti myös siksi, etten ollut aikaisemmin asunut ulkomailla”, kertoo Ranskassa vaihtonsa suorittanut Sampo. ”Isoin anti oli varmasti henkinen: itseluottamus nousi kun huomasi pärjäävänsä vieraassa ympäristössä, jossa joutui säännöllisesti toimimaan epämukavuusalueella esim. käytännön asioiden järjestämisen kanssa.”

Aina oleskelu ulkomailla ei olekaan ruusuilla tanssimista ja kuten Sampon kohdalla, vastassa saattaa olla ranskalaisen sähköyhtiön lisäksi vaikkapa laajoja opiskelijamielenosoituksia, jotka johtivat vuonna 2006 monien ranskalaisten yliopistojen sulkemiseen. Yleensä haastavista tilanteista selviytyminen saa aikaan aivan erityislaatuisia voitontunteita.

”Tällaisista ’vaikeuksien kautta voittoon’ -taisteluista paikallisen byrokratian kanssa jäi hyvin voimaantunut olo”, Sampo kuvailee.

Kuva: EU
Jo noin yhdeksän mijoonaa ihmistä on lähtenyt ulkomaille eri Erasmus-ohjelmien kautta.
Jo noin yhdeksän mijoonaa ihmistä on lähtenyt ulkomaille eri Erasmus-ohjelmien kautta.

Eteen tulee myös paljon tilanteita, joita ei ole osannut tai voinut suunnitella. ”Lähdin vaihtoon Ranskaan, Toulouseen ikään kuin vahingossa”, Brysselissä korkeakouluharjoitteluaan suorittava Antti kertoo. ”Pääaineeni oli tuolloin venäjän kieli ja olin opiskellut ranskaa vasta puoli vuotta. Saapuessani paikalle, kukaan ei ollut vastassa enkä ollut 100 prosenttisen varma oliko minua edes hyväksytty yliopistooni”, hän muistelee alkutuntemuksiaan.

Vaikka Antti myöntää alussa laskeneensa jäljellä olevia viikkoja kotiinpaluuseen, muuttui elo päivä päivältä helpommaksi. Jalkapalloharrastus paikallisten sekä vaihto-oppilaskavereiden kanssa oli iso osa viihtymistä: ”Jollain tapaa tajusi, etteivät arki ja elämä ole sen kummallisempaa ulkomaillakaan ja aika samanlaisia ihmiset on kaikkialla. Lopulta viihdyin niin hyvin, että jatkoin vaihtovuottani vielä kuudella kuukaudella!”, Antti kuvailee kokemustaan ja lisää: ”Elämäni paras vuosi, joka muutti ajatuksia monella tapaa.”

83 prosenttia Erasmus-opiskelijoista sanoo eurooppalaisen identiteettinsä vahvistuneen vaihdon aikana. Näin on tuntenut myös Kaisa, joka vietti Erasmus-vuotensa Clujissa, Romaniassa vuosina 2005 ja 2006:

”Aiempien lukioaikaisen vaihtovuoden ja Pietarin-opiskelijavaihdon jälkeen ulkomailla asuminen sinänsä ei ollut uutta. Erasmus-vaihdossa tuli kuitenkin uudella tavalla näkökulmaa Eurooppaan ja eurooppalaisuuteen. Romania ei tuolloin ollut vielä EU-maa, mutta nyt istun työryhmäkokouksissa romanialaisten kollegojen vieressä. Ja se tuntuu todella luontevalta! Siinä sen Romanian pitääkin olla. Lisäksi tykkään kun voi jutella välillä romaniaksi. E foarte bine!”, Kaisa iloitsee.

Sitkeys, tuottavuus ja uteliaisuus työelämän valtteja

Kuva: EU
Kielitaidon ohella vaihdossa tulee kehitettyä muitakin loppuelämän kannalta hyödyllisiä taitoja ja ominaisuuksia.
Kielitaidon ohella vaihdossa tulee kehitettyä muitakin loppuelämän kannalta hyödyllisiä taitoja ja ominaisuuksia.

Yksi Erasmus-ohjelman konkreettisimpia hyötyjä on kielitaidon karttuminen, jonka myötä monenlaiset kulttuurimuurit kaatuvat ja avaavat uusia näköaloja. Ulkomailla kieli on selviytymiskeino, joten oppiminen tulee luonnostaan, kun taas koulun penkillä opiskelu ei aina ole kovin motivoivaa.

EU:n virallisten tilastojen mukaan Erasmus-vaihdossa olleet löytävät valmistumisen jälkeen töitä puolet nopeammin kuin ei-Erasmus opiskelijat. Sofia Corradin mukaan tämä ei johdu yksinään kielitaidosta tai vastaanottavan yliopiston korkeammasta tasosta vaan heidän kehittyneemmistä oppimis- ja aloitekyvyistään, jotka tekevät heistä halutumpia työntekijöitä. Niin sanottuun laajennettuun kansainväliseen osaamiseen kuuluu kielitaidon ohella sellaisia piirteitä kuin sitkeys, tuottavuus ja uteliaisuus. Moni Erasmus-alumni hakeutuu kansainväliselle uralle.

 ”Ilman vaihtoa en varmasti olisi nykyisessä toimessani tai yleisemminkään suuntautunut kansainvälisiin tehtäviin. Näkökulma laajeni ja maailma pieneni.”, ulkoministeriön palveluksessa Brysselissä työskentelevä Sampo kertoo.

Mahdollisuus kokeilla uutta

Erasmus-vaihdolla on kyseenalaisempikin maine välivuotena, jonka aikana monien vuosi kuluu luentosalien sijasta erilaisissa Erasmus-bileissä muiden vaihto-oppilaiden kanssa ystävystyen. Vaikka opiskelun sanotaan olevan usein sivuroolissa Erasmus-vaihdossa, voi vieras opiskeluympäristö myös virkistää ja stimuloida, sanoo Sampo:

”Vaihtovuosi tarjosi hyvän mahdollisuuden unohtaa hetkeksi kotimaasta tutut pakolliset opintovaatimukset ja opiskella ennen kaikkea sitä, mikä tuntui kiinnostavalta. Valitsinkin laajalla skaalalla kursseja, joita suomalaisiin opintoihini ei kuulunut, kuten historiaa ja valtio-oppia. Toisaalta Suomen järjestelmää oppi arvostamaan istuessaan parinsadan opiskelijan massaluennoilla, joissa opettaja kirjaimellisesti saneli ja opiskelijat kirjoittivat kaiken muistiin. Vaihtarille tämäkin oli toki hyvä tapa oppia kieltä.”

Ohjelma on osoittautunut oivaksi tavaksi parantaa omia uramahdollisuuksia tai jopa löytää puoliso! Joka neljäs on löytänyt elämänkumppanin vaihto- tai harjoittelujakson aikana ja näistä liitoista olisi joidenkin tutkimusten mukaan vuoden 1997 jälkeen syntynyt jopa miljoona ”erasmusvauvaa”.

Jokainen Erasmus-ohjelmaan sijoitettu euro on sijoitus tulevaisuuteen

Erasmus-ohjelman suosion vaikutukset näkyvät entistä suvaitsevaisimpina, kielitaitoisimpina, sosiaalisilta taidoiltaan etevämpinä ja yhteisiä eurooppalaisia arvoja arvostavina EU-kansalaisina. Puhtaana opiskelijavaihto-ohjelmana aloittanut Erasmuksen kautta rahoitetaan nykyään nuorisovaihdon lisäksi mm. opettajankoulutusta, urheilua ja kulttuuria sekä vapaaehtoistoimintaa ja ohjelman budjetti onkin kasvanut jokaisella ohjelmakaudella.

Suosituimmat Erasmus-vaihtomaat ovat Saksa, Ranska ja Espanja. EU-maiden lisäksi mukana ohjelmassa ovat Norja, Islanti, Liechtenstein, Turkki ja Makedonia. Nykyisen ohjelman talousarvio vuosille 2014–2020 on 14,7 miljardia euroa. Seuraavasta ohjelmakaudesta tultaneen neuvottelemaan Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella 2019.

Lopuksi Sampon neuvo kaikille vaihto- tai harjoitteluvuotta harkitseville on, että kylmään veteen heittäytyminen kannattaa: ”Erasmus-vaihto on ainutlaatuinen kokemus, jota voin suositella lämpimästi jokaiselle. Jos edes pieni kiinnostus on olemassa, niin lähde, hyvä ihminen, lähde! Ja jos ei kiinnosta, niin mieti uudestaan.”

Lisätietoja Erasmus+-ohjelmasta ja juhlavuoden ohjelmaa Euroopan komission sivuilla.

Teksti: Katri Puhakainen

Tulosta

Päivitetty 5.9.2017


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot