Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa: Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 28.9.2017

Iina Lietzén: miten EU:n rekrytointikokeet läpäistään

Kuva: EUE/Johanna Kaprio
Iina Lietzén (Kuva Johanna Kaprio)
Tiedottaja Iina Lietzén Euroopan parlamentin lehdistökeskuksessa Brysselissä.

Iina Lietzénin tie Euroopan parlamenttiin Brysseliin on johdonmukaisuuden ja onnekkaiden sattumien summa. Kiskosta kotoisin oleva sosiologi vietti kommuunielämää College of Europessa, työskenteli Israel-Palestiina-konfliktin keskiössä, harjoitteli tiukan-rennosti EU-yleisvirkamieskilpailuihin ja pääsi läpi kymmenien tuhansien hakijoiden joukosta.

Lietzén saapuu Euroopan parlamentin niin kutsuttuun Mikki Hiiri -kahvilaan Brysselissä kiireisin askelein. Hetkeä aikaisemmin hän on puhunut parlamentissa vierailleelle ryhmälle EU:ssa ratifioidusta Marrakeshin sopimuksesta, jolla parannetaan julkaistujen teosten saatavuutta sokeille ja heikkonäköisille. Iltapäiväksi olisi vielä luvassa tekijänoikeuksia ja robotiikkaa.

”Tiedottajan tulisi olla viikon perehdytysajalla spesialisti kymmenessä eri aiheessa. Tämä asettaa paineita, mutta on myös virkistävää”, Lietzén pukee sanoiksi monen Brysselin EU-tiedottajan jakaman paineen.

30-vuotias Lietzén on työskennellyt Euroopan parlamentin tiedottajana vuoden 2017 alusta alkaen. Hänen vastuullaan on parlamentin suomenkielinen tiedotus sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan (JURI) tiedottaminen, pääasiassa englanniksi. Kalenteria rytmittävät parlamentin täysistunnot ja valiokuntakokoukset, näistä hän jakaa tietoa mm. Brysselin EU-kirjeenvaihtajille.

Salon seudulta Kiskosta kotoisin oleva Lietzén opiskeli sosiologiaa Turun yliopistossa, josta valmistui valtiotieteiden maisteriksi vuonna 2012. Myöhemmin hän halusi syventää osaamistaan kansainvälisestä politiikasta EU:n näkökulmasta. Lukuvuonna 2013–2014 Lietzén opiskeli maineikkaassa College of Europessa Bryggessä ’EU International Relations’ -maisteriohjelmassa, jossa keskittyi mm. EU:n naapuruuspolitiikkaan ja Välimeren alueen kysymyksiin.

”Pärjätäkseen työmarkkinoilla tietynlainen itsensä brändääminen on eduksi. EU:n kansainvälisiin suhteisiin liittyviä maisteritason kursseja on rajoitetusti tarjolla esimerkiksi Suomessa”, Lietzén perustelee opiskeluvalintaansa.

College of Europen tiukka tahti oli hyvää valmennusta haastaviin EU-tehtäviin, esimerkiksi gradun työstöön aikaa oli käytännössä vain kolme viikkoa. Vuosi oli muutenkin intensiivinen: ohjelmaan osallistuvat jakoivat yhteisen asuntolan ja kiinnostavat keskustelut jatkuivat usein luokkahuoneesta asuntolan keittiötiloihin.

Myös Lietzénin työura on edennyt kiinnostavia polkuja. Arabikevään kuohunta opiskeluvuosina sai hänet kiinnostumaan Lähi-idästä ja demokratiakehityksestä yleisesti. Lietzén halusi myös ulkomaan työkokemusta.

Motivaatio ja tuuri kohtasivat: valmistuttuaan Lietzén hakeutui puolivuotiseen työelämän valmennukseen, jonka kautta hän pian löysi itsensä Levantista, Suomen suurlähetystöstä Tel Avivissa. Pöydälle tulivat erityisesti Israel-Palestiina-konfliktiin liittyvät kysymykset. ”Israel vaikutti mielenkiintoiselta kontrastien maalta, joten lähdin matkaan. Samalla kun opin alueesta lisää, kiinnostuin yhä enemmän”, Lietzén kertoo.

Tel Aviviin hän palasi uudemman kerran vuonna 2014, tällä kertaa EU:n apulaisasiantuntijan (JPD) tehtävässä, ihmisoikeuksien parissa. ”Työnkuvaani kuului mm. poliittista raportointia ja päämajan kanssa yhteydenpitoa sekä EU:n ihmisoikeustyön koordinointia unionin jäsenmaiden kesken”.

Apulaisasiantuntijana hän mm. istui erilaisissa työryhmissä, tapasi kansalaisjärjestöjä ja teki vierailuja kentällä paikallisyhteisöjen tilanteen kartoittamiseksi. Mieleen ovat jääneet mm. vierailut miehitetyn Länsirannan paikallisyhteisöissä, yksi näistä beduiinikylään Länsirannan C-alueella. ”Oli absurdia istua diplomaattien kanssa ulkosalla teetä juoden ja kuunnella välillä professoreja ja beduiinipäälliköitä samalla, kun aurinko laski dramaattisesti aavikon mäkimaiseman taakse”, Lietzén muistelee.

Sitten silmään osui EU:n henkilöstönvalintatoimisto EPSO:n virkamieskilpailun hakuilmoitus.

EPSO-kilpailuhin Lietzén osallistui vuoden 2015 keväällä. Kolmivaiheisten kisojen ensimmäisen osan, tietokonepohjaisen testin, Lietzén suoritti Tel Avivissa testikeskuksessa. Ensivaiheen testissä mitattiin numeerista päättelykykyä, abstraktista hahmottamiskykyä sekä lausepäättelykykyä.

Seuraavat vaiheet, arviointikeskuksen testiosuus ja nk. E-tray-simulaatiokoe oli suoritettava EU:n alueella, missä tahansa pääkaupungissa. Nämä osiot Lietzén katsoi helpoimmaksi suorittaa Brysselissä.

E-tray-sähkopostisimulaatio on EU-valintakokeiden uutuus vuodelta 2015. Testiosallistujalle annetaan nippu sähköposteja ja kysymyksiä ja vastatakseen kysymyksiin pitää osata yhdistellä tietoja eri sähköposteista. Aikaa testattavalle annetaan 50 minuuttia. ”E-tray testaa loogista päättelyä, nopeutta ja kykyä yhdistää sekä arvottaa tietoa. Valmistautuminen oli vaikeaa ja testi oli stressaava”, kertoo Lietzén.

Kisoihin valmistautumiseksi Lietzén teki tarkan suunnitelman. Testien ensivaihetta varten hän mm. treenasi usean kerran viikossa lyhyitä aikoja yksinkertaisia kysymyksiä, sekä abstrakti-tehtäviä, loogista päättelyä että matematiikkaa.

Seuraavat kierrokset vaativat jo perusteellisempaa valmistautumista, sillä tässä vaiheessa yhdeksän kymmenestä on tiputettu kilpailusta. Lietzén osallistui mm. Valtioneuvoston kanslian järjestämälle valmennuskurssille Suomen pysyvän EU-edustuston tiloissa Brysselissä.

Suunnitelmallisuudesta huolimatta täysipainoisesta treenaamisesta ei missään vaiheessa ollut kyse vaan Lietzén kävi samalla töissä. EPSO:n testeihin valmistautuvalle Lietzén suositteleekin kohtuullista treenaamista, mutta ei liiallista stressaamista. ”Pääsykoetyyppiseen puolen vuoden kokopäiväiseen valmentautumiseen ei suinkaan ole tarvetta”, hän toteaa.

Hyvät uutiset tavoittivat keväällä 2016: Lietzén oli – ainoana suomalaisena – niiden 150:n joukossa, jotka olivat läpäisseet testit. Saavutus on hieno, EPSO:n virkamieskilpailuun haki alun perin kymmeniä tuhansia – kuka tahansa kandidaattitutkinnolla varustettu EU-kansalainen voi laittaa paperinsa peliin.

Kisan läpäistyään Lietzén pääsi hakemaan Euroopan parlamentissa auki ollutta tiedotustehtävää, johon valituksi tulemisesta hän sai tiedon syksyllä 2016.

Päätös hakeutua EU-virkamiesuralle ei ole kaduttanut. Euroopan parlamentin dynaaminen työilmapiiri, politiikanalojen laaja kirjo ja mahdollisuus työskennellä monikulttuurisessa työyhteisössä ovat tehneet Lietzéniin vaikutuksen.

Euroopan henkilöstövalintatoimisto EPSO:n rekrytointikilpailut ja avoimet työpaikat julkaistaan EPSO:n sivulla. Lietzén kannustaa kaikkia kiinnostuneita tarttumaan rohkeasti haasteeseen. Reseptinä seulan läpäisemiseen: valmistautuminen, oppimisen halu ja rento asenne!

Johanna Kaprio

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 4.10.2017


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot