Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa: Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 5.12.2017

Vilkas viikko maatalouspolitiikassa eli erävoitto Brysselin jalkapartiolle

Kuva: Euroopan unioni
CAP Simplification

Maatalouspolitiikan uudistus nytkähti askeleen eteenpäin, kun komissio julkaisi kuunvaihteessa tiedonantonsa seuraavan kauden maatalouspolitiikasta. Suomelle tärkeiden asioiden edistämiseksi tehtiin paljon ennakkovaikuttamista. Ehdotuspaperi ja jalkapartio Suomesta olivat Brysselin EU-kortteleissa varsin tyypillinen näky viime aikoina. Tiedonantoa lukiessa sai ilokseen huomata, ettei tämä työ mennyt hukkaan.

Komission tiedonanto on syytä lukea huolella, sillä se antaa viitteitä komission näkemyksistä 2020-luvun maatalouspolitiikasta. Käytäntö, säädösten voimaantulo ja rahan liikkuminen ovat kuitenkin vielä pitkän tien takana. Kokouskahvia ja huonosti nukuttuja yöunia on tiedossa paljon tulevina vuosina.

Asiaa pidempään seuranneet muistavat edellisen politiikkauudistuksen poliittisen sovun. Kesällä 2013 pitkien kolmikantaneuvotteluiden jälkeen Euroopan parlamentti, komissio ja neuvosto pääsivät yhteisymmärrykseen perusasetuksista. Tämän jälkeen hierottiin vielä toista vuotta alemman tason sääntelyä ja toimeenpano myöhästyi vuodella. Maatalouden säädösten hiontaa edelsi jäsenmaiden pitkällinen vääntö monivuotisesta rahoituskehyksestä. Tuolloin keskusteltiin esimerkiksi siitä, miten eurot jaetaan jäsenvaltioiden kesken ja kuinka paljon rahoituksesta käytetään eri kohteisiin, kuten vaikka ilmastonmuutoksen hillintään ja ympäristötoimenpiteisiin.

Yksinkertaistusta ja byrokratian karsintaa

Tulevassa uudistuksessa noudatettaneen tätä samaa polkua. Ensin sovitaan rahoituksesta ja sitten säädöksistä. Toimeenpanon yksityiskohdat päätetään viimeiseksi. Tässä marssijärjestyksessä on se vaikeus, että kansalliselle lainsäädännölle ja toimeenpanolle jää kovin vähän aikaa. Pahinta tämä tietysti on viljelijöille, jotka joutuvat tekemään ensimmäisenä toimeenpanovuotena päätöksiä hyvin lyhyen perehtymisen jälkeen. Sama ongelma on tuttu jo edellisiltä kerroilta.

Nyt julkaistu tiedonanto on ensimmäisiä julkisia hahmotelmia siitä, mitä maatalouspolitiikka voisi jatkossa olla. Esitys on hyvin yleisellä tasolla, eikä toimenpiteisiin käytettäviin rahasummiin oteta mitään kantaa. Yksinkertaistaminen ja byrokratian karsinta on myös tavoitteena. Ministeri Leppä nosti tämän yhdeksi tärkeimmistä asioista nyt julkaistussa tiedonannossa. Jäsenvaltioille on myös luvattu antaa entistä enemmän päätösvaltaa ja vastuuta. Se mahdollistaisi politiikan räätälöinnin paikallisiin olosuhteisiin. Maataloutta harjoitetaan kovin erilaisissa olosuhteissa eri puolilla Eurooppaa.

Yhtä köyttä Brysselissä

Tiedonantoa odotettiin kovasti ja se saikin Twitterin laulamaan. Eri tahot ovat vuoroin kiittäneet ja vuoroin moittineet lopputulosta. Mielipiteet tuovat esiin tärkeitä näkökulmia ja niitä on hyvä kuulla. Järjestimme yhdessä komission kanssa perjantaina 1. joulukuuta pikapikaa seminaarin, jossa keskustelimme perinteisesti kasvokkain tiedonannon sisällöstä. Paikalle oli päässyt hyvin lyhyellä varoitusajalla kelpo joukko maatalouspolitiikan osaajia. Suomen vahvuus onkin yhteistyö. Suomen kaltaisen pienen maan pitää löytää yhteiset näkemykset vaikuttamiseen. Erimielisyydet ratkaistaan kotimaassa ja Brysselissä vedetään vahvasti yhtä köyttä.

Uuden maatalouspolitiikan valmistelu aloitettiin Suomessa hyvissä ajoin, ensimmäiset kaksi työryhmää ovat tehneet hommia vuoden alusta lähtien. Tästä se varsinainen työ nyt alkaa. Tavoitteena on politiikka, jonka avulla maaseutu on elinvoimainen paikka asua ja yrittää ja jonka ansioista me saamme jatkossakin nauttia vastuullisesti tuotettua, maailman parasta suomalaista ruokaa.

Hyvää itsenäisyyspäivää satavuotiaalle Suomelle!                                                                                               

Minna-Mari Kaila, osastopäällikkö
ruokaosasto, maa- ja metsätalousministeriö

Kolumni on alunperin julkaistu Maa- ja metsätalousministeriön verkkosivulla

Tulosta

Päivitetty 8.12.2017


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot