Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa: Ajankohtaista: Uutiset

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 8.3.2018

EU:n vuoteen 2030 ulottuva ilmastopaketti valmis, mitä seuraavaksi?

Kuva: Jason Blackeye on Unsplash
EU:n ilmastopaketti oli pitkän väännön ja neuvottelujen tulos.
EU:n ilmastopaketti oli pitkän väännön ja neuvottelujen tulos.

EU on sitoutunut vähentämään päästöjään vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä. Tiiviin parivuotisen neuvottelurupeaman jälkeen tavoite on nyt saatu muokattua sitovaksi lainsäädännöksi. Sopu uudistetusta päästökauppadirektiivistä, taakanjakoasetuksesta sekä LULUCF-asetuksesta saavutettiin jäsenmaiden, EU:n parlamentin ja komission välillä loppuvuodesta 2017, ja säädökset astuvat voimaan alkuvuodesta 2018. Tavoite on samalla EU:n panos Pariisin ilmastosopimukseen ja sitä kautta viesti on selkeä: EU on sitoutunut Pariisin sopimuksen toimeenpanoon ja ryhtyy viipymättä toimiin.

Päästökauppadirektiivi vahvistaa järjestelmää säätelemällä päästöoikeuksien ylitarjontaa ja nopeuttamalla tahtia, joilla päästöoikeuksien määrä vuosittain vähenee siten, että sektorin päästöt vähenevät 43 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Samalla jatketaan päästöoikeuksien ilmaisjakoa tietyille energiaintensiivisille vientiteollisuuden toimialoille hiilivuodon torjumiseksi.

Päästökaupan ulkopuolisilla aloilla (asuminen, liikenne, maatalous, jätehuolto) EU:n päästövähennystavoite on -30 % verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tavoite jyvitettiin maakohtaisesti pääasiassa maiden asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen mukaan. Suomen päästövähennysvelvoite on -39 %, mikä on jäsenmaiden tiukimpia. Tavoitteen saavuttamiseksi on kuitenkin mahdollista käyttää erilaisia joustokeinoja, joilla kustannustehokkuutta voidaan parantaa, esimerkiksi siirtämällä yksiköitä päästökaupasta taakanjaon puolelle.

Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsien käyttö (eli ns. LULUCF-sektori) on nyt ensi kertaa otettu osaksi EU:n ilmastokehystä. LULUCF-asetukseen sisältyvät metsistä, maatalousmaasta ja kosteikoista vapautuvat päästöt ja toisaalta niiden aikaansaamat nielut eli hiilidioksidin sitoutuminen kasvillisuuteen ja maaperään. Tavoitteena on, että maankäyttösektori sitoisi kasvihuonekaasuja enemmän kuin niitä vapautuu. Suomi sai erityisen metsäisenä maana erillisen jouston tukemaan LULUCF-velvoitteen saavuttamista.

Paketin aikaansaaminen ei ollut aivan helppoa, ja monista asioista väännettiin kättä pitkään. Tasapainoa haettiin sen välillä, mitä jäsenmaat kokevat reiluksi ja mikä olisi kustannustehokkainta. Vähemmän vauraat jäsenmaat korostivat sitä, ettei ilmastopolitiikka saa hidastaa niiden talouden kasvua, vauraammat puolestaan sitä, että päästövähennyksiä tulisi tehdä siellä, missä se on halvinta ja helpointa.

Onko EU:n ilmastopolitiikka sitten riittävän kunnianhimoista? Selvä on, että lisää kunnianhimoa ja toimia tarvitaan pian paitsi EU:lta myös kaikilta muilta ilmastosopimuksen osapuolilta, jottei kahden asteen tavoite karkaa käsistä. Tässä vaiheessa EU:n tavoite ja lainsäädännön sitovuus ovat kuitenkin kansainvälisesti katsottuna hyvä saavutus.

Miten tästä eteenpäin?

Lainsäädäntöpaketti on valmis, mutta työtä riittää jatkossakin. Useista teknisistä asioista tehdään seuraavien kahden vuoden aikana yksityiskohtaisemmat päätökset. Esimerkiksi LULUCF-asetuksen mukaan jäsenmaat laativat metsiä koskevan vertailutason vuoden 2018 aikana perustuen asetukseen sisällytettyihin kriteereihin. Kansallinen toimeenpano on myös työn alla. Suomen päästökauppalain uudistaminen on käynnistynyt. Taakanjaon osalta keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma Kohti ilmastoviisasta arkea kuvailee ne toimet, joilla Suomi pääsee tavoitteeseensa.

Samalla katse siirtyy jo eteenpäin. Pariisin sopimus velvoittaa kaikki osapuolet – myös EU:n ja sen jäsenmaat – laatimaan pitkän aikavälin päästövähennysstrategiansa vuoteen 2020 mennessä. Keskustelu EU:n strategiasta eli vuoteen 2050 ulottuvasta tiekartasta on käynnistymässä. Tarvittavat päästövähennykset tulevat edellyttämään mittavia lisätoimia kaikilla yhteiskunnan alueilla. EU on jo sitoutunut 80-95 % vähennyksiin vuoteen 2050 mennessä ja tehnyt alustavan tiekartan vuonna 2011, mutta sekä tavoite että tiekartta on päivitettävä nykytilanteen valossa. Myös Suomessa pitkän aikavälin strategian valmistelu on käynnistymässä tänä keväänä.

Lokakuussa 2018 Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkistaa erityisraportin 1,5 asteen päästövähennystavoitteesta, joka on kirjattu Pariisin sopimukseen. Raportin sisältö tuskin tulee kellekään yllätyksenä: tarvitaan todella nopeita päästövähennyksiä, jotta 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen olisi enää mahdollista. Tämä haastaa kaikki Pariisin sopimuksen osapuolet kirittämään omia toimiaan. Myös EU:lla on edessään keskustelu 2030-tavoitteen nostosta lähivuosina.

Marjo Nummelin ja Tuija Talsi

Blogikirjoitus on julkaistu alunperin ympäristöministeriön blogisarjassa.

Tulosta

Päivitetty 8.3.2018


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot