Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Katainen: Suomen takausvastuut rajoittuvat 1,9 miljardiin euroon - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 17.5.2011

Katainen: Suomen takausvastuut rajoittuvat 1,9 miljardiin euroon

Komissaari Olli Rehn ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen Brysselissä.Suomi paalutti selkeästi omien lainavastuidensa ylärajan alle kahteen miljardiin euroon EU-valtiovarainministerien kokouksissa Brysselissä maanantaina ja tiistaina. ”Irlannille ja Portugalille annettujen takauksien yhteissumma on 1,9 miljardia. Lisää vastuita ei voi tulla, koska emme jatkossa edes harkitse lainatakuiden myöntämistä ilman täysimääräisiä vakuuksia”, kiteytti valtiovarainministeri Katainen lehdistötilaisuudessaan tiistaina.

”On oikeastaan turha puhua isommista teoreettisista miljardimääristä, koska täysimittaiset vakuudet rajaavat vastuumme tuonne alle kahden miljardin. Se kaksi miljardia on oikeastaan ainoa luku, joka tavallisen suomalaisen kannattaa muistaa”, selvitti valtiovarainministeri. Myöskään ko. kahta miljardia ei voi mitenkään laskea menetetyksi, sillä etenkin sen muuttuminen kokonaan tappioksi edellyttäisi lainojen arvon putoamista nollaan, mikä on äärettömän epätodennäköistä.

”Vakuudet voisivat olla esimerkiksi omaisuusmassojen arvopaperistamista tai kiinteää omaisuutta, tapauksesta riippuen”, arvioi valtiovarainministeri Katainen. Lisäksi Katainen painotti, että ”vuodelle 2013 suunniteltuun pysyvään vakausmekanismiin (EVM) tulee saada tiukat yhteistoimintalausekkeet, jotka velvoittavat sitovasti myös yksityiset sijoittajat kantamaan tarvittaessa vastuunsa”, linjasi valtiovarainministeri.

Iso ratkaisu

Suomen kategorinen vakuusvaatimus on valtiovarainministerin mielestä selkeä merkkipaalu Suomen EU-politiikassa. ”Se, että joku ilmoitusluontoisesti toteaa, ettei missään nimessä suostu uusiin järjestelyihin ilman ehtojensa toteutumista, ei ole EU:ssa tyypillistä. Tämä on iso ratkaisu, mielettömän kova ratkaisu”, kuvaili valtiovarainministeri Katainen Suomen uutta tiukkaa linjaa.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Martti Salmi +358-400-510304

 

EU:n valtiovarainministerit hyväksyivät lainamuotoisen avun antamisen Portugalille; euroryhmästä esitys EKP:n pääjohtajaksi

Tiedote VM, 54/2011

Vastauksena Portugalin viranomaisten 7.4.2011 esittämään pyyntöön, 27 EU-maan ministerit hyväksyivät maanantaina 16.5.2011 pidetyssä, hallitusten välisessä kokouksessaan yksimielisesti lainamuotoisen avun antamisen Portugalille. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen edusti kokouksessa Suomea. Ministerit yhtyivät komission ja Euroopan keskuspankin arvioon, että lainan antaminen Portugalille on perusteltua rahoitusvakauden turvaamiseksi euroalueella ja koko Euroopan unionissa.

Euroalueen ja EU:n laina-apua tullaan antamaan Portugalin viranomaisten ja komission sekä Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ja Euroopan keskuspankin neuvotteleman ohjelman perusteella. Ministerit hyväksyivät kolmevuotisen EU/IMF-ohjelman, joka on kunnianhimoinen ja etupainotteinen, mutta joka kuitenkin turvaa yhteiskunnan haavoittuvimpien ryhmien aseman. Ohjelma perustuu kolmeen pääpilariin, jotka ovat:

  • Julkisen talouden kunnianhimoinen ja uskottava sopeutus sen kestävyyden varmistamiseksi. Tähän kuuluu liiallisen alijäämän korjaaminen neuvoston alkuperäisen aikataulun mukaisesti, eli vuoteen 2013 mennessä. Finanssipolitiikan kestävyyttä tuetaan (i) budjettiprosesseja vahvistamalla, ml. tehostettu seuranta ja raportointi, tehostettu verokannon hallinnointi sekä tehokkaampi yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuushankkeiden sekä valtionyhtiöiden valvonta; (ii) terveydenhuollon ja julkisen hallinnon uudistukset, (iii) kunnianhimoinen yksityistämisohjelma.
  • Kasvua ja kilpailukykyä tehostavat uudistukset työmarkkinoilla, oikeusjärjestelmään, sähkö- ja telesektoreihin sekä asunto- ja palvelusektoreille kestävän ja tasapainoisen kasvun edistämiseksi sekä sisäisten ja ulkoisten tasapainottomuuksien poistamiseksi.
  • Toimet rahoitussektorin sopeuttamiseksi tasapainoisesti ja hallitusti sekä pankkien vakavaraisuuden vahvistamiseksi, mukaan lukien riittävät tukivälineet.

Portugalin viranomaiset julkistivat ohjelman 5. toukokuuta. Ministerit pitivät opposition tukea ohjelmalle tervetulleena ja odottavat kaikkien poliittisten puolueiden osaltaan varmistavan ohjelman määrätietoisen ja ripeän toimeenpanon.

Portugalin ohjelmaan liittyvä rahoituspaketti kattaa rahoitustarpeet enintään 78 mrd. euroon asti, ja se on tarkoitus jakaa yhtäläisesti (26 mrd. euron osuuksin) Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin (ERVM), Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja IMF:n kesken. Samanaikaisesti Portugali käynnistää vapaaehtoisuuteen perustuvat neuvottelut yksityisten sijoittajien kanssa näiden pysymiseksi maassa. Tämä linjaus lisättiin euroryhmän lausuntoon Suomen vaatimuksesta.

Lausunnon mukaan valtiovarainministerit ovat luottavaisia, että Portugalin talouden sopeutusohjelma vastaa päättäväisesti Portugalin julkisen sektorin taloudellisiin ja rakenteellisiin haasteisiin. Se auttaa näin ollen luottamuksen palauttamisessa ja euroalueen rahoitusvakauden turvaamisessa.

Valtion­takauksen myöntämisestä Portugalin lainoituksen edellyttämälle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle päättää eduskunta hallituksen tiedonannon pohjalta. Tavoitteena on, että uusi hallitus antaisi tiedonannon viivytyksettä virkaan astumisensa jälkeen. Suomen takauksen määrä on arviolta 1,2 mrd. euroa. Summa täsmentyy, kun lainan antamista varten tarvittava ERVV:n velkakirjojen liikkeeseenlaskuohjelma valmistuu.

Linkki valtiovarainministereiden julkaisemaan, englanninkieliseen lausuntoon: http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ecofin/122011.pdf

                                             *                    *                    *

Maanantai-iltana pidettiin 17 euromaan euroryhmän kokous, jossa muiden aiheiden ohella käsiteltiin euroryhmän suositusta Euroopan keskuspankin seuraavaksi pääjohtajaksi. Nykyisen pääjohtaja Jean-Claude Trichet'n toimikausi päättyy 31.10.2011. Euroryhmä toimittaa suosituksensa ECOFIN-neuvostolle, joka antaa oman suosituksensa Eurooppa-neuvostolle.

Perussopimuksen mukaan Eurooppa-neuvosto nimittää määräenemmistöllä Euroopan keskuspankin johtokunnan puheenjohtajaksi (pääjohtajaksi), varapuheenjohtajaksi tai jäseneksi neuvoston suosituksesta henkilön, joilla on arvostettu asema ja ammattikokemus rahatalouden tai pankkitoiminnan alalla; neuvosto antaa suosituksensa Euroopan parlamenttia ja Euroopan keskuspankin neuvostoa kuultuaan. Johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on kahdeksan vuotta, eikä heitä voida nimittää uudeksi toimikaudeksi.

Euroryhmässä 16.5. käydyn keskustelun jälkeen euroryhmä päätyi yksimielisesti suosittamaan Italian keskuspankin pääjohtaja Mario Draghin nimittämistä EKP:n pääjohtajaksi. Vuonna 1947 syntynyt Draghi on toiminut Italian keskuspankin Banca d'Italian pääjohtajana vuodesta 2005 lähtien. Taloustieteen tohtoriksi Massachusettsin teknologiainstituutista (MIT) 1976 väitellyt Draghi on toiminut Firenzen yliopiston professorina 1981-1991, Italian valtiovarainministeriön alivaltiosihteerinä 1991-2001 sekä Goldman Sachs -investointipankin johtajana 2002-2005. Vuosina 1984-1990 hän toimi Maailmanpankin johtokunnan jäsenenä. Draghi on toiminut myös rahoitusmarkkinoiden kansainvälisen vakausfoorumin (nykyään Financial Stability Board) puheenjohtajana vuodesta 2006 lähtien.

 

Euroryhmässä poliittinen yhteisymmärrys Euroopan rahoitusvakausvälineen tosiasiallisen lainakapasiteetin varmistamisesta

Tiedote VM 55/2011

Eduskunnan suuren valiokunnan 13.5. hyväksymässä Suomen kannassa EU:n talouskriisin hoidosta todetaan väliaikaiseen Euroopan rahoitusvakausväline ERVV:hen liittyen seuraavaa:

Suomen kanta ERVV:n puitesopimuksen uudistamiseen etenkin 440 miljardin euron tosiasiallisen lainakapasiteetin varmistamiseksi:

  • Mikäli jokin euromaa pyytää ERVV:ltä lainamuotoista tukea vielä Portugalin jälkeen, on Suomi valmis harkitsemaan tätä vain sillä ehdolla, että Suomi saa takausosuudelleen vakuudet kyseiseltä maalta. Tämä rajaa Suomen tosiasialliset vastuut enintään Portugalin ja sitä edeltävien ohjelmien hyväksymisen mukaiselle tasolle.
  • Suomi tulee edellyttämään jo ERVV-järjestelyissä nykyistä kattavampaa velkakestävyyden arviointia.
  • Suomen tavoitteena on, että mahdollisten lainamuotoisten tukipakettien yhteydessä valtion toimesta pääomitettavissa pankeissa pankkien omistajat ja sijoittajat kantavat vastuunsa.
  • Rahoitusjärjestelmän toimivuus tulee kaikissa oloissa varmistaa. Suomen kannan mukaan pankkien taseiden vahvistamista tulee jatkaa ensisijassa yksityisin toimin. Mahdollisen julkisen tuen on oltava avointa, läpinäkyvää ja vastikkeellista.
  • edellä esitetyin ehdoin puitesopimukseen esitetyt muutokset ovat hyväksyttävissä.

Valtiovarainministeri Katainen kertoi eilisessä euroryhmän kokouksessa muille jäsenmaille, komissiolle ja Euroopan keskupankille edellä mainitusta ehdoista. Tässä yhteydessä ministeri Katainen painotti erityisesti vakuuksien saamista yksiselitteisenä Suomen ehtona mahdollisille tuleville lainoitusohjelmille todeten, että kyseessä on Suomen puolelta ilmoitusluonteinen asia, joka ei ole neuvoteltavissa.

Nykyisen ERVV-puitesopimuksen mukaan takausten yhteismäärä on 440 miljardia euroa. Kokonaismäärä sisältää niin varainhankinnan pääoman kuin siitä maksettavat korotkin. Suomen valtiontakaukset ovat sopimuksen mukaan enintään 7,9052 miljardia euroa.

Eurooppa-neuvoston 25.3. hyväksymien päätelmien mukaan ERVV-sopimukseen tehtävien, 440 miljardin euron tosiasiallisen lainanantokyvyn varmistavien muutosten valmistelu oli saatettava päätökseen aikataulussa, joka mahdollistaa sopimuksen allekirjoittamisen kesäkuun 2011 loppuun mennessä. Suomi on pitänyt tärkeänä selvittää kaikki eri keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Näihin kuuluvat ERVV:n pääomittaminen samaan tapaan kuin tullaan tekemään EVM:n tapauksessa, AAA-luottoluokituksesta tinkiminen, lainaohjelman piiriin tulevan jäsenmaan tulojen korvamerkintä lainojen hoitamiseksi, suorat sijoitukset (niin sanottu private placement) sekä vasta viimeisenä keinona lisätakaukset.

Suomi ei saanut valmistelun kuluessa muilta jäsenmailta tukea edellä mainituille vaihtoehtoisille keinoille. Tämän johdosta päädyttiin Suomen tosiasialliset vastuut Portugalin ja sitä edeltävien ohjelmien hyväksymisen mukaiselle tasolle rajaavaan, aiempia vaihtoehtoja selvästi tiukempaan, luonteeltaan ehdottomaan vaatimukseen Suomen takaamien lainaosuuksien takaisinmaksun kaikissa oloissa turvaavista vakuuksista.

Puitesopimuksen muuttamisesta 16.5. saavutetun poliittisen yhteisymmärryksen mukaan takausten määräytymistapaa päätettiin muuttaa. Takaukset annetaan jatkossa ERVV:n varainhankinnan pääoman nimellisarvolle, minkä lisäksi takaus kattaa korot. Korkojen osuudelle ei aseteta euromääräisiä rajoja. Takausten yhteismäärä on 726 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 13,974 miljardia euroa. Koroille tulevan takauksen määrä riippuu kulloinkin vallitsevasta korkotasosta. ERVV:n varainhankinnastaan maksaman koron ollessa noin 3,5 prosenttia, Suomen takauksen enimmäismäärä olisi noin 17,2 miljardia euroa.

Suomessa valtiontakaukset annetaan tavanomaisesti taattavan velan pääoman nimellisarvolle. Myös korot kuuluvat valtiontakauksen piiriin, mutta niille ei aseteta euromääräisiä rajoja. Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnan valtiontakauksista annetun lain (668/2010) nojalla valtioneuvosto voi antaa omavelkaisia valtiontakauksia ERVV:n varainhankinnalle enintään 7,92 miljardin euron määrästä. Lakiin sisältyvää takausvaltuuden enimmäismäärää täytyy korottaa. Lisäksi takauksen määräytymisperustetta pitää muuttaa.

Nyt 16.5. euroryhmässä saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys ERVV-sopimuksen sisällöstä, mutta sen varsinainen hyväksyminen tapahtuu vasta kesäkuussa samanaikaisesti Euroopan pysyvää vakausmekanismia koskevan sopimuksen hyväksymisen kanssa.

Lisätietoja antavat alivaltiosihteeri Martti Hetemäki, p. 160 33017, neuvotteleva virkamies Martti Salmi, puh. 0400 510 304 sekä neuvotteleva virkamies Markku Puumalainen, puh. 0400 438 134.

 

Tulosta

Päivitetty 17.5.2011


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot