Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

EU:n vuotuinen budjetti ja käkikellon korjaamisen taito - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 16.11.2012

EU:n vuotuinen budjetti ja käkikellon korjaamisen taito

Neuvoston ja Euroopan parlamentin väliset neuvottelut vuoden 2013 talousarviosta päättyivät tuloksettomina tiistai-iltana 13.11.2012. Miksi, ja miten tässä näin kävi?

Toni TialaToni Tiala ja ensi vuoden budjetti. Työ jatkuu.

Budjetin valmistelu on rutiinityötä. Kaikki toimii käkikellon lailla tarkasti ja aikataulun mukaan. Komission budjettipääosasto valmistelee ensin seuraavan vuoden talousarviota koskevan esityksen, joka perustuu monivuotisten rahoituskehysten määrittelemiin puitteisiin. Sen jälkeen budjettivallan käyttäjät eli neuvosto ja Euroopan parlamentti muodostavat ehdotuksesta omat kantansa.

Näkemykset yleensä poikkeavat toisistaan, joten instituutioiden välillä joudutaan käymään budjettineuvottelut. Näissä neuvotteluissa päädytään sitten johonkin kompromissiin, tehdään yhteispäätös ja seuraava vuosi voi taas alkaa uusien määrärahojen turvin.

Tänä vuonna käkikelloon tuli vika. Todennäköisesti syynä oli se, että kellon toimintaa haluttiin kiihdyttää ja laittaa se kukkumaan vartin välein. Toisaalta mahdollinen syy oli siinä, että käkikellon kukunnan määrää haluttiin vähentää, jottei kelloa tarvitsisi vetää niin usein. Joka tapauksessa sen käynti pysähtyi.

”Vuoden 2013 talousarvioesityksessä investoidaan kasvuun ja työllisyyteen”

Vuosi kuitenkin alkoi tavanomaiseen tapaan. Komissio esitti huhtikuisessa talousarvioehdotuksessaan ensi vuodelle määrärahojen reipasta kasvattamista, jotta voidaan turvata EU-ohjelmien toiminta ja välttämättömät tarpeet. Lisäksi komissio painotti erityisesti EU2020-tavoitteita, työllisyyttä ja kasvua sekä niiden edellyttämiä investointeja, jotka ovat nykyisinä taloudellisesti vaikeina aikoina välttämättömiä. Komission sanoin EU-budjetti on investointibudjetti, jolla turvataan tulevaisuus.

Budjettikuri puolestaan on sana, jota käyttävät yleensä nettomaksajiksi kutsutut jäsenmaat. Nyttemmin myös komissio on alkanut käyttää ahkerasti tuota sanaa, varsinkin silloin kun se tekee ehdotuksia, joissa määrärahoja kasvatetaan erityisen paljon. Budjettikurilla komissio haluaa korostaa sitä, ettei se ota jäsenmailta saamiaan maksuennusteita ja määrärahatarpeita sellaisinaan mukaan esityksiinsä, vaan tekee niistä omat arvionsa. Komissio toimii näkemyksensä mukaan kustannustehokkaasti ja etsii säästöjä.

Neuvostossa useat jäsenmaat pitivät komission ehdotusta liioiteltuna ja halusivat enemmän kustannustehokkuutta ja säästöjä. Neuvoston heinäkuussa päätetyssä yhteisessä kannassa painotettiin kasvua ja työllisyyttä, EU2020-tavoitteita sekä budjettikuria. Tämän pohjalta neuvosto päätti leikata komission ehdotuksesta pois osan ylenmääräisenä pitämästään kasvusta.

”Meppien mielestä neuvoston budjettikanta ristiriidassa kasvutavoitteen kanssa”

Euroopan parlamentti ryhtyi kesätauon jälkeen tarkastelemaan komission talousarvioesitystä ja neuvoston kantoja siihen. Lopulta parlamentti päätti lokakuun täysistunnossa hylätä neuvoston näkemykset ja palauttaa komission ehdotuksen pienin muutoksin ennalleen. Erityisesti parlamentti halusi omalla kannallaan tukea investointeja kasvuun ja työllisyyteen sekä välttämättömiin hallintomenoihin. Komissio tuki innokkaasti parlamentin näkemyksiä ja kannatti lähes varauksetta kaikkia sen muutosehdotuksia.

Ensimmäisen käsittelykierroksen tulos ei ollut yllätys. Budjettivallan käyttäjät eivät vielä koskaan ole olleet yhtä mieltä tässä vaiheessa, joten asiaan kuuluu käynnistää sovittelumenettely. Sovittelu lähtikin liikkeelle normaalisti, mutta ongelmia alkoi tulla, kun huomattiin, etteivät neuvottelut etene mihinkään. Keskustelut eivät olleet edes sivunneet vuoden 2013 talousarviota vaan neuvotteluja oli käyty vain vuoden 2012 lisätalousarvioista. Lopulta sovittelukauden viimeisenä päivänä Euroopan parlamentin neuvottelijat ilmoittivat, ettei heillä ole enää mandaattia jatkaa keskusteluita. Näin sovittelu päättyi tuloksettomana.

”Parlamentti jäädytti budjettineuvottelut jäsenmaiden eripuran vuoksi”

Tässä vaiheessa on paikalle kutsuttava käkikellon korjaaja. Sellaiseksi on ilmoittautunut komissio, jolta odotetaan nyt nopeita toimia. Komissiota olisi kuitenkin syytä kutsua tässä tapauksessa korjaajan sijasta pikemminkin restauroijaksi. Käkikellon viisarit palautetaan alkuasentoon ja käki laitetaan kukkumaan kuten aina ennenkin.

Komissio valmistelee vielä marraskuun aikana uuden ehdotuksen ensi vuoden talousarvioksi. Lähtökohtana kuitenkin on komission alkuperäinen ehdotus, jota siis varsinkin parlamentti kannatti. Kun budjettineuvottelut käynnistyvät uudelleen, niin ne käynnistyvät täsmälleen siitä, mihin nyt jäätiin. Mikäli sovinto halutaan löytää joulukuussa, jää neuvotteluaika kovin niukaksi. Mikäli tahtoa löytyy, niin löytyy tietysti myös ratkaisu. Ja jos ei löydy tahtoa, niin löytyy tekninen ratkaisu. Ensi vuoden määrärahoista voidaan tarvittaessa päättää kuukausi kerrallaan, ilman varsinaista vuosibudjettia.

Ohjekirjasta löytyy siis tekninen ratkaisu siihen, kuinka komissio, neuvosto ja Euroopan parlamentti laitetaan yhdessä liikuttamaan käkikelloa. Siihen tarvitaan koko joukko huoltohenkilökuntaa ja pitkiä työmaapalavereita, mutta viisarit liikkuvat ja käki kukkuu tälläkin tavoin. Harmi vain, että tällä menetelmällä kello liikkuu aina vain tunnin kerrallaan.

Tekninen ratkaisu toimii siis lyhyellä aikavälillä. Pitkällä tähtäimellä on tietysti päästävä sovintoon koko vuoden talousarviosta. Kysymys kuitenkin kuuluu, miten ratkaisu löydetään, jos osapuolet ovat lähtökohtaisesti niin kaukana toisistaan, etteivät edes kykene aloittamaan neuvotteluja itse aiheesta.

Siinä missä komissio ja Euroopan parlamentti leijuvat korkealla eurooppalaisessa yläpilvessä, ovat jäsenmaat neuvostossa jalat syvällä eurooppalaisessa savimaassa. Yleinen taloudellinen tilanne on aiheuttanut sen, että jäsenmaissa lasketaan entistä tarkemmin EU-budjettiin kohdistuvat maksut ja saamiset. Tämän takia myös asenteet ovat tiukentuneet.

Nettomaksajille jokainen EU-budjettiin tilitetty euro tarkoittaa lisää vyönkiristystä kotona. Nettosaajat puolestaan ovat riippuvaisia EU-tuista ja kärsivät maksujen viivästymisestä. Komission budjettipuoli toteaa, että koska komissio ei voi ottaa lainaa EU-budjetin menojen kattamiseen niin jäsenmaat saavat sen tehdä. Samalla kuitenkin komission talouspuoli pitää jäsenmaita tiukassa kurissa ja varoittaen lainan ottamisen ja alijäämän kasvattamisen riskeistä. Tasapainon löytäminen eri näkemysten välillä on vaikeaa, muttei mahdotonta.

Joulukuussa instituutiot palaavat jälleen neuvottelupöytään jatkamaan keskustelua ensi vuoden budjetista. Siinä vaiheessa toivottavasti tunnelmat ovat jo tasaantuneet ja pahimmat höyryt päästelty ulos. Lähtökohdat ovat edelleen kaukana toisistaan, mutta mikäli kaikilta osapuolilta löytyy jonkin verran joustavuutta, niin tulokseen varmasti päästään. Tulokseen, joka perinteiseen tapaan ei tyydytä yhtäkään osapuolta, mutta joka loppujen lopuksi on helpotus kaikille. Ja kello tikittää taas ensi vuoteen asti.

Toni Tiala

Kirjoittaja on erityisasiantuntija

Kuva: Kaisa Amaral/EUE

Tulosta

Päivitetty 16.11.2012


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot