Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Neuvottelut lähetettyjen työntekijöiden työehtojen valvonnasta loppusuoralla EU:ssa - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 6.3.2014

Neuvottelut lähetettyjen työntekijöiden työehtojen valvonnasta loppusuoralla EU:ssa

Lähetettyjä työntekijöitä koskevasta täytäntöönpanodirektiivistä on päästy alustavaan sopuun jäsenmaita edustavan EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin välisissä neuvotteluissa 5.3.2014. Direktiivi varmistaa, että lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehtoja noudatetaan käytännössä.

Direktiivi määrittelee esimerkiksi, millaisissa tilanteissa on kyse työntekijän lähettämisestä toiseen maahan ja miten työntekijän oikeuksia puolustetaan ja valvotaan. Lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen ehdot on jo määritelty aiemmassa direktiivissä.

Lähetetyillä työntekijöillä tarkoitetaan työntekijöitä, jotka toisessa valtiossa oleva työnantaja lähettää tilapäisesti työhön toiseen EU-maahan tarjotessaan rajat ylittäviä palveluita. Suomessa lähetettyjä työntekijöitä on paljon esimerkiksi rakennusalalla.

Pitkä valmistelu taustalla

EU:n työ- ja sosiaaliministerit sopivat osaltaan direktiivistä pitkän valmistelun jälkeen joulukuussa 2013. Tämän jälkeen Euroopan parlamentti, komissio ja neuvosto jatkoivat vielä ehdotuksen käsittelyä sovun löytämiseksi. Neuvottelujen keskeisimmät muutokset direktiivin sisältöön koskivat muun muassa väärinkäytösten estämistä ja aitojen lähettämistilanteiden tunnistamista sekä viranomaisten mahdollisuutta valvoa työehtojen noudattamista.

Euroopan parlamentin työllisyyskomitean odotetaan äänestävän asiasta maaliskuussa ja täysistunnon huhtikuussa. Jos parlamentti hyväksyy neuvottelutuloksen, se hyväksytään vielä muodollisesti neuvostossa. Tämän jälkeen direktiivin toimeenpano aloitetaan jäsenvaltioissa.

Tiedonsaanti työehdoista paranee

Direktiivi parantaa tietojen saantia työntekijän työehdoista, mikä lisää sekä viranomaisten että työmarkkinaosapuolten velvoitetta antaa tietoja. Se tiivistää eri maiden viranomaisten yhteistyötä. Jatkossa esimerkiksi työntekijöiden lähettämisvaltion ja työntekovaltion viranomaisten keskinäinen avunanto on tiiviimpää. Uutta olisi myös, että lähettävän valtion viranomaisen täytyy avustaa valvonnassa työntekomaan viranomaista.

EU-maiden viranomaisten välistä tiedonvaihtoa helpottaa direktiivin sääntelemä sähköinen tiedonvaihto-järjestelmä (IMI). Direktiivillä pyritään myös lisäämään kansallisten viranomaisten mahdollisuuksia puuttua tilanteisiin, joissa ei ole kyse on aidosta työntekijän lähettämistilanteesta.

Valvontakeinot vaikein kysymys neuvotteluissa

Koko direktiivin valmistelun ajan vaikein kysymys on koskenut hallinnollisia vaatimuksia ja valvontakeinoja, joita työntekovaltio voi käyttää turvatakseen työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen. Jäsenvaltioiden hallinnollisten vaatimusten ja valvontatoimien tulee olla perusteltuja ja oikeasuhtaisia.

Direktiivi sallii, että työntekovaltio voi vaatia esimerkiksi ennakkoilmoitusta lähetettävistä työntekijöistä ja erilaisia työsuhdetta koskevia asiakirjoja. Työntekovaltio voi asettaa työnantajalle velvollisuuden nimetä edustaja, joka toimii työntekomaassa viranomaisten kanssa. Edustaja helpottaa esimerkiksi tarvittavien asiakirjojen lähettämistä ja vastaanottamista. Tämä on Suomen kannalta tärkeä linjaus.

Direktiivi ei puutu suomalaiseen rakennusalan veronumerojärjestelmän käyttöön. Se sallii jäsenvaltioiden ottavan myöhemmin tarvittaessa käyttöön myös uusia valvontakeinoja sekä oikeuden vaatia muita EU-oikeuteen tai kansalliseen oikeuteen perustuvia suhteellisia ja oikeutettuja toimia, jotka ovat yhdenmukaisia kaikille toimijoille. Hallinnollisista vaatimuksista ja valvontakeinosta tulee kertoa komissiolle, palvelujen tarjoajille ja muille jäsenvaltioille.

Alihankintaa koskee yhteisvastuu

Direktiivi mukaan rakennusalalla täytyy noudattaa pakollista yhteisvastuuta niin alihankinnassa, yritysten sisäisissä siirroissa kuin työvoiman vuokrauksessakin. Se tarkoittaa, että työntekijän lähettävän ulkomaisen työantajan suomalaisen sopimuskumppani olisi vastuussa esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden vähimmäispalkoista ja rahastoille tai instituutioille maksamatta olevista suorituksista.

Rakennusalan pakollisen vastuun sijasta voidaan ottaa käyttöön muita toimia, jos ne ovat EU:n oikeuden mukaisia. Niiden avulla on voitava puuttua alihankintojen väärinkäytöksiin. Suomessa on käytössä esimerkiksi huolellisuusvelvoitteeseen perustuvia toimia. Muilla aloilla yhteisvastuu olisi vapaaehtoista.

Direktiivi linjaa kuitenkin, että jos toimeksiantaja on toiminut huolellisesti, sen ei voitaisi katsoa olevan vastuussa esimerkiksi alihankkijan maksamattomista palkoista tai muista maksuista. Tämä on linjassa Suomen tavoitteiden kanssa.

Lisätiedot:

neuvotteleva virkamies Päivi Kantanen, TEM, puh. 029 504 8938
hallitusneuvos Liisa Heinonen, TEM, puh. 029 506 4131

Tulosta

Päivitetty 12.3.2014


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot