Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Itäisen kumppanuuden huippukokouksessa EU-maat osoittavat tukensa naapureilleen idässä - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista : EU-edustuston kolumnit

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 17.4.2015

Kolumni

Itäisen kumppanuuden huippukokouksessa EU-maat osoittavat tukensa naapureilleen idässä

Minna-Mari Mourujärvi
Minna-Mari Mourujärvi

Itäisen kumppanuuden huippukokous järjestetään Riiassa 21.-22. toukokuuta. Erilaisia korkean tason tapaamisia järjestetään tietysti koko ajan, mutta erityisen kiinnostavan ja tärkeän juuri tästä kokouksesta tekee tämänhetkinen poliittinen tilanne.

Riiassa kokoontuvat yhteen EU:n 28 maan päämiehet ja -naiset sekä kuuden itäisen kumppanuuden maan johtajat. Kumppanimaita ovat Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Armenia, Azerbaidžan ja Moldova.

Ukrainan tilanne tulee olemaan tietysti huippukokouksen keskeinen aihe, sillä se on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen paljon kaikkien EU:n itäisten kumppanimaiden poliittiseen tilanteeseen. Huippukokouksessa kumppanimaat odottavat EU:lta tukea tässä uudessa tilanteessa.

Viimeksi itäisen kumppanuuden huippukokous järjestettiin marraskuussa 2013.Tuolloin kaksi kumppanimaista, Moldova ja Georgia, allekirjoittivat EU:n kanssa yhteistyösopimukset, jotka lähentävät näitä maita EU:n kanssa entisestään. Vähän ennen huippukokousta Ukrainan silloinen presidentti ilmoitti, ettei aio allekirjoittaa EU:n kanssa valmisteltuja sopimuksia. Tämä aiheutti ukrainalaisissa suuren pettymyksen ja johti Maidanin suurmielenosoituksiin, ja mielenosoituksia seuranneet tapahtumat myös muihin kohtalokkaisiin seurauksiin. Ukrainan nykyinen presidentti  Porošenko allekirjoitti EU-yhteistyösopimukset lopulta kesäkuussa 2014. Riian huippukokoukseen mennessä suurin osa EU:n jäsenmaista on ratifioinut sopimukset, ja on aika aloittaa niiden toimeenpano.

Itäisen kumppanuuden konsepti lanseerattiin virallisesti vuonna 2009 Prahan huippukokouksessa, jonka jälkeen huippukokoukset on järjestetty Varsovassa ja Vilnassa.  Brysselin näkökulmasta on alusta lähtien ollut selvää, että kumppanuudessa on kysymys EU:n suhteista näiden maiden kanssa, eikä itäinen kumppanuus ole suunnattu ketään vastaan. Moskovassa tilanne nähdään pitkälti toisin. Venäjä ei alun perinkään ollut kiinnostunut itäisestä kumppanuudesta, sillä se ei halunnut kuulua samaan maaryhmittymään Moldovan tai Georgian kanssa, vaan halusi erityisaseman suhteessa EU:hun.

Kuten todettua, itäinen kumppanuus on poliittisesti tärkeä EU:n tukimuoto naapureille, mutta kumppanuus tarkoittaa myös taloudellista tukea. Suurin osa kumppanimaista kuuluu myös EU:n naapuruuspolitiikan piiriin, joka käsittää itäisten naapurimaiden lisäksi myös eteläiset naapurit.  Vuosien 2011–2013 aikana itäisille kumppaneille varattiin rahaa yli 2,5 miljardia euroa.

Toisilla kumppanimailla on korkeammat tavoitteet Riian huippukokouksen suhteen kuin toisilla. Esimerkiksi Georgia ja Ukraina toivovat, että ne voisivat saavuttaa kansalaisilleen viisumivapauden EU-alueelle, kuten Moldova sai vuosi sitten. Tällä hetkellä tällaisen tavoitteen toteutuminen vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, sillä EU-maat vaativat, että tekniset edellytykset liittyen esimerkiksi rajan toimintaan ja valvontaan ovat kunnossa.

Yksi asia pitää joka tapauksessa sanoa suoraan ja selvästi: itäisessä kumppanuudessa ei ole kyse EU- laajentumisen eteishuoneesta. Kumppanuudessa on kyse EU-lähentymisestä, siitä että kunnioitettaisiin samoja arvoja, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia, että käytäisiin avoimempaa kauppaa ja että naapureina meillä olisi hyvät suhteet keskenämme. Ei toki ole poissuljettua, että jossain vaiheessa joku itäisen kumppanuuden maista voisi hakea EU-jäsenyyttä se ei kuitenkaan liity millään tavalla toukokuussa Riiassa järjestettävään huippukokoukseen.

Minna-Mari Mourujärvi

Kirjoittaja on ulkoasiainsihteeri

Tulosta

Päivitetty 24.4.2015


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot