Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Euroopan strategisten investointien rahasto: Lääke Euroopan kasvuongelmiin? - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista : EU-edustuston kolumnit

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 30.4.2015

Kolumni

Euroopan strategisten investointien rahasto: Lääke Euroopan kasvuongelmiin?

Sami Napari
Sami Napari

Euroopan komissio esitteli viime marraskuussa investointiohjelman, jolla pyritään vauhdittamaan Euroopan vaatimatonta talouskasvua ja luomaan kipeästi kaivattuja uusia työpaikkoja. Ohjelma koostuu kolmesta osasta, joista eniten julkisuudessa on paistatellut perustettava investointirahasto. Fiinimmin sanottuna Euroopan strategisten investointien rahasto, tuttavien kesken ESIR.

ESIRiin on tarkoitus suunnata olemassa olevia EU:n budjettivaroja, ja lisäksi Euroopan investointipankki osallistuu rahaston 21 miljardin euron "siemenrahan" kokoon haalimiseen. Näillä siemenillä on tarkoitus kylvää yli 300 miljardin euron edestä uusia investointeja tukemaan kasvua ja nujertamaan Euroopan työttömyyspeikko. Näinkö helppoa Euroopan nostaminen jaloilleen onkin?

ESIRin avulla on ehkä mahdollista saada Euroopan talous jaloilleen, mutta ei kuitenkaan juoksuun. Yksi syy tähän on se, että ESIR voi olla lääke väärään tautiin. Euroopan keskuspankin (EKP) puskiessa rahaa markkinoille kuin huomista ei olisikaan ja lainarahan hinnan laskettua ennätyksellisen alas voidaan kysyä, onko rahoituksen saanti todellakin se keskeinen pullonkaula, joka estää investointien toteutumisen. 

EKP:n säännöllisesti tekemien yrityskyselyiden perusteella vastaus on ei. Tiedusteltaessa yrityksiltä niiden keskeisimpiä ongelmia rahoituksen saatavuus ei nouse listan kärkipäähän. Itse asiassa lukuun ottamatta kaikkein pienimpiä yrityksiä (ns. mikroyritykset), rahoituksen saatavuus on tuoreimman kyselyn mukaan listan hännillä. 

Asiakkaat ja osaava työvoima hakusessa 

Rahoituksen saatavuutta selkeästi suuremmiksi ongelmiksi koetaan esimerkiksi asiakkaiden löytäminen ja osaavan työvoiman saanti. Vaikka mikroyrityksissä rahoituksen saanti näyttää isommalta pulmalta kuin suurissa yrityksissä, myös nämä kaikkein pienimmät yritykset nimeävät tuotteiden ja palveluiden  kysynnän puutteen suurimmaksi ongelmaksi. 

On myös hyvä pitää mielessä, että vaikka (pieni) osa yrityksistä kokeekin rahoituksen saannin ongelmaksi, niin se ei ole automaattisesti merkki rahoitusmarkkinoiden epätäydellisyydestä. Rahoitusmarkkinoiden yksi perustehtävähän on erottaa jyvät akanoista ja rahoittaa ainoastaan hyviä (lue: taloudellisesti kannattavia) hankkeita. Näin ollen tehokkaasti toimivilla markkinoilla on luonnollista, että rahoituksen saanti on "niukkaa" ja että osa hankkeista jää rahoittamatta.

Tietyillä aloilla ja yrityksillä rahoituksen saanti on toki aito ongelma. Yksi esimerkki mahdollisesta rahoituksen katvealueesta ovat voimakkaasti kasvuhakuiset ja kansainväliseen laajentumiseen pyrkivät mikro- ja pk-yritykset. ESIR ei kuitenkaan kohdista toimintaansa erityisesti tämän kaltaiselle yritysjoukolle vaan tarkoituksena on tukea yleisesti strategisia investointeja sekä alle 3000 työntekijän yrityksiä.  

Julkista yritysrahoitusta kritisoidaan usein byrokraattien kyvyttömyydellä valita voittajat. Kriitikkojen mukaan virkamiehet  eivät onnistu helmien poiminnassa markkinoita paremmin. Myöskään ESIR ei ole immuuni näille moitteille. ESIRin asetusluonnoksessa kyllä ohjeistetaan EU-takauksesta päättävää investointikomiteaa siitä, että rahoitettaviksi hankkeiksi tulisi seuloa taloudellisesti kannattavia ja "lisäisiä" hankkeita eli projekteja, jotka eivät toteutuisi ilman EU-takausta. Helpommin sanottu kuin tehty. Tämä siitä huolimatta, että asetusehdotuksessa komitean jäsenille asetetaan korkeat osaamisvaatimukset. Julkista yritysrahoitusta tarkastelleista selvityksistä tiedetään, että yritysrahoituksen puutteiden paikantaminen ja korjaaminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista.

Rakenneuudistukset lääkkeeksi anemiaan 

ESIRin tuomaa lisäarvoa voi epäillä myös siksi, että siihen ei suunnata varsinaisesti uutta rahaa vaan lähinnä uudelleen paketoidaan olemassa olevia varoja. Aidon lisäarvon aikaansaaminen edellyttää yksityisen sektorin innostumista projektista. Ei ole kuitenkaan selvää, että näin lopulta käy. ESIRin perustuksiin voi esimerkiksi jäädä elementtejä, jotka aiheuttavat yksityisissä toimijoissa hylkimisreaktion. Tällaisen reaktion voisi synnyttää esimerkiksi markkinoiden silmissä epäselvä ESIRin hallintorakenne. Ja vaikka ESIR onnistuttaisiin pystyttämään ilman suurempia suunnitteluvirheitä, vastaanotto voi tässäkin tapauksessa olla vaisu, mikäli yleiset kysyntänäkymät pysyvät utuisina. 

Vaikka ESIRistä ei ehkä eliksiiriksi olekaan, niin on joka tapauksessa hyvä, että uusia aloitteita Euroopan talousnäkymien kohentamiseksi tehdään. Investointiohjelmaa on tärkeää tarkastella kolmen pilarin kokonaisuutena, jossa on ESIRin lisäksi niin sanottu hankeluettelo ja investointiympäristön yleinen parantaminen.

Varsinkin suunnitelman kolmas pilari, joka sisältää muun muassa pääomamarkkinaunionin kaltaisia merkittäviä avauksia, on huomionarvoinen. On valitettavaa, että se on jäänyt investointiohjelmasta keskusteltaessa ESIRin jalkoihin, kuten on käynyt myös tässä kirjoituksessa. Rakenteisiin kohdistuvat uudistukset, kuten  kilpailun esteiden purkaminen ja tarkoituksenmukaisen ja ennustettavan sääntely-ympäristön luominen, on kuitenkin se lääke, jota tarvitaan Euroopan talousanemian parantamiseksi. 

Sami Napari

Kirjoittaja on talous- ja rahoituskysymysten erityisasiantuntija EU-edustustossa

Tulosta

Päivitetty 19.5.2015


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot