Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Kilpailukykyä palveluista ja digitaalisuudesta - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista : EU-edustuston kolumnit

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 14.9.2015

Kolumni

Kilpailukykyä palveluista ja digitaalisuudesta

Hoidatko verkossa pankkiasiasi, etsitkö uutta työpaikkaa tai pelaatko Valioliigaa netissä? Palvelujen taloudellinen merkitys on kasvanut, ja digitalisaatio voi avata sektorin toimijoille oven globaaleille markkinoille. On pohdittava, kuinka politiikkatoimet ja julkinen valta saadaan palvelemaan tätä nopeaa kehitystä.Työ- ja elinkeinoministeriö kartoitti palveluyritysten mahdollisuutta laajentua kansanvälisille markkinoille ja verkkoon siirtymisen tuomia mittakaavaetuja.

Pia Nieminen on teollisuuspolitiikan ja sisämarkkina- ja kilpailuasioiden erityisasiantuntija EU-edustustossa
Pia Nieminen on teollisuuspolitiikan ja sisämarkkina- ja kilpailuasioiden erityisasiantuntija EU-edustustossa

Palvelusektori on vakaa lähde kasvulle ja työllisyydelle. Suomessa on 284 000 yritystä, joista lähes 200 000 on palvelualan yrityksiä. Palvelumarkkinoiden kasvu on ollut nopeampaa kuin useimpien muiden alojen.

Palveluvienti oli aikaisemmin Suomessa hyvin riippuvainen tietotekniikasta ja muista tietovaltaisista palveluista. Nyt Suomesta uhkaa tulla palvelujen nettotuoja. 

Siirtyminen verkkoon ja globaaleille markkinoille voi avata tietyille palvelusektorin toimijoille uusia markkinoita ja tuoda mittakaavaetuja eli tuotannon lisääntymisen kautta alentaa toiminnan hintaa.

Osasta yritysten tuottamista palveluista on digitalisaation myötä tullut paikasta riippumattomia, jolloin niitä voidaan helposti viedä ulkomaille (esim. peliteollisuus). Toiset palvelut ovat edelleen sellaisia, että niiden tuotanto ja kulutus tapahtuvat samassa paikassa, kuten siivous- ja ruokailupalvelut.

Tuottavuuden kannalta on olennaista selvittää palveluyritysten mittakaavaedut ja hyödyntää viennin mahdollisuudet.  Skaalautuvien eli suuria määriä tuottavien ja paikasta riippumattomien palveluiden tuottavuus on selvityksen mukaan kasvanut. Tällaisia ovat esimerkiksi rahoituspalvelut, ohjelmistot, langattoman verkon hallinta tai mainostoiminta. Tämä ryhmä palveluja on ollut myös aktiivisin kansainvälistyjä.

Valmistavan teollisuuden ja palveluiden yhteyttä ei myöskään saa unohtaa. Palvelut tulisi nähdä liiketoimintamahdollisuutena kaikilla aloilla. Tulevaisuuden haasteena onkin tuotteiden ja palvelujen yhdistäminen innovatiivisin tavoin ja myös yli toimialarajojen. 

Digitalisaatio on sekä uhka että mahdollisuus

Digitalisaatio mahdollistaa pääsyn globaaleille markkinoille ja lisää tuottavuutta. Riskinä on työvoiman tarpeen vähentyminen monilla nykyisillä aloilla. 

Digitalisaatio kuitenkin luo myös uusia työpaikkoja muille, osin täysin uusille talouden aloille, ja avaa mahdollisuuksia innovaatioiden vauhdittamiseen. Siksi on tärkeää tunnistaa keinot päästä mukaan palveluliiketoiminnan globaaliin kasvuun ja saada politiikkatoimet palvelemaan tätä kehitystä.

Käynnissä on siis suuri murros. Internet-talous muuttaa muotoaan ja löytää tehokkaampia keinoja nostaa tuottavuutta digitaalisten palvelujen ja ratkaisujen avulla.

Airbnb, Uber… − sähköiset palvelut ravistelevat talouden rakenteita

Niin kutsuttu alustatalous eli esimerkiksi e-matkailu/Airbnb, e-oppiminen, e-terveys, e-maksaminen, e-liikennepalvelut/Uber jne. muokkaa jo talouden rakenteita.

Alustatalouden keskeisenä ideana on arvon luonti sekä ennen kaikkea osaamisen kertyminen alustan omistajan, esimerkiksi Googlen käsiin. Alustat kilpailevat globaaleilla markkinoilla, rajoista välittämättä. Alustatalous on osaltaan digitaalisuuden ja globaalin talouden luomus.

Kehityksen vauhti on valtava. Pysyykö ihmisten oppimiskyky perässä? Kuinka liiketoiminnassa saadaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö toimimaan? Tukeeko päätöksenteko nopeita kokeiluja ja suunnanmuutoksia? Kuinka saamme edistettyä eurooppalaista alustataloutta?

Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia pyöreän pöydän keskustelutilaisuudessa Suomen EU-edustustossa 25. marraskuuta 2015. Tilaisuuden järjestävät EU-edustusto yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, komission ja muutamien jäsenmaiden kanssa.

Pia Nieminen

Kirjoittaja on erityisasiantuntija

Lisätietoja:

Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys Palvelutalouden murros- ja digitalisaatio

Tulosta

Päivitetty 15.9.2015


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot