Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

EUE-kolumni: Yhteistyötä merellä – tavoitteena parempi rajavalvonta - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista : EU-edustuston kolumnit

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 22.4.2016

EUE-kolumni: Yhteistyötä merellä – tavoitteena parempi rajavalvonta

Frontex kuva EU, Frontex kuva EU, Frontex kuva EU, Frontex kuva EU
Frontexin operaatio Triton Välimerellä (2015) Kuva: Euroopan Unioni

Kasvava määrä laivoja, joiden horisontissa siintää Eurooppa – laivoja joiden lastista tai matkustajista ei ole tietoa. Tämä tuskin on irrallinen tekijä yhtälössä, jonka seurauksena Euroopan komissio haluaa tehostaa Euroopan ulkorajojen valvontaa.

Euroopassa toimii yli 300 siviili- ja sotilasviranomaista, joiden tehtäviin kuuluu erilaisia rannikkovartiostotoimintoja. Meriturvallisuus, raja- ja tullivalvonta, yleinen lainvalvonta ja meriympäristönsuojelu muodostavat särmikkään ja värikkään palapelin, jossa jokaisella palalla on oma tarkalleen määritelty paikkansa. Eri alat tulisi sovittaa yhteen niin, että palapeli ei näyttäisi väkivalloin kasaan runnellulta tekeleeltä, jossa palaset ovat joko toistensa päällä vinksin vonksin tai niiden väleissä on repaleisia aukkoja.

Päivi Wood
Erityisasiantuntija Päivi Wood työskentelee merenkulkuasioiden, maantieliikenteen ja horisontaalisten liikenneasioiden parissa Suomen pysyvässä edustustossa Brysselissä.

Eurooppalaisella tasolla eri toimijoiden väliselle rannikkovartioyhteistyölle on tarvetta. Vaikka kaikki palaset olisivatkin kasassa, niiden yhteensovittamisessa ei ole aina onnistuttu mallikelpoisesti. Komission työkalupakin vakioväline ratkaisuksi on tässäkin tapauksessa oikeudellinen teksti, jolla yhteistyötä eri EU-virastojen välillä lujitettaisiin rannikkovartiostotoimintojen osalta.
 

Yhteistyötä asetuksen voimalla

Komissio julkaisi joulukuussa 2015 asetusehdotuksen koskien Euroopan raja- ja merivartiojärjestelmää. Asetuksella halutaan vahvistaa Euroopan yhdennetyn rajavalvonnan perusperiaatteita. Päämääränä on EU:n ulkorajojen valvonnan yhdentäminen, esimerkiksi lisäämällä rajaturvallisuusvirasto Frontexin toimivaltaa ulkorajojen valvonnassa ja laittomasti maassa olevien palauttamisasioissa. Tehokkaampaa unionin tason rajavalvontaa tarvitaan, jotta mm. hallitsemattomiin muuttovirtoihin voitaisiin reagoida paremmin.

Tiedon hyödyntäminen on avainasemassa rajavalvonnan ratkaisuja etsittäessä. Viranomaisilla on käytössään tällä hetkellä lukematon määrä eri järjestelmiä, joiden avulla tietoja hankitaan, mutta kuinka yhdistää eri viranomaisten hallussa olevaa tietoa niin, että siitä saadaan järkevä kokonaisuus, jolla on jotakin lisäarvoa? Useilla eri politiikkasektoreilla kerätään valtavat määrät merellistä tietoa. Tuhannet bitit ovat kuitenkin murusina eri instituutioissa, pahimmillaan hallintojen väliset rajat korkealla, katse suunnattuna tiukasti totuttuun tapaan tehdä töitä. Tekniset ratkaisut eivät yleensä ole se heikoin lenkki, kun tiedon vaihtamista tai jakamista suunnitellaan, muu sopiminen saattaakin olla vaikeampaa.

Komissio ehdottaa, että rannikkovartiostotoimintoihin kuuluisi mm. meripelastus, alus- ja satamaturvallisuus, kalastuksen valvonta, tullitoiminta ja yleinen lainvalvonta sekä ympäristövalvonta.

Olemassa olevat EU-virastot voisivat koordinoida yleisoperaatioita, jotka sisältäisivät useita rannikkovartiostotoimintoihin liittyviä tavoitteita. Samalla kyettäisiin tarjoamaan kansallisille rannikkovartiostojen tehtäviä hoitaville viranomaisille tehokkaampaa ja taloudellisempaa monialaista palvelua unionin tasolta. Asetusluonnokseen sisältyvät ideat erillisen pilottihankkeen toteuttamisesta yhteistoiminnan kehittämiseksi, sekä eurooppalaisen rannikkovartiostokäsikirjan laatimisesta parhaiden käytänteiden luomiseksi. Käytännön yhteistoiminnasta on tarkoitus sopia virastojen välillä tarkemmin yhteistyösopimuksin.

Euroopan raja- ja merivartiovirastolle muutosten on arvioitu tuovan vähintään 31,5 miljoonan euron korotuksen viraston budjettiin vuonna 2017. Vuonna 2016 budjetti on 254 miljoonaa euroa. Viraston henkilöstömäärää on tarkoitus lisätä 602 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä.

Uusi uljas eurooppalainen rannikkovartiosto

Frontexin toiminnan tehostaminen on varmasti kaikkien mielestä kannatettava päämäärä. Euroopan unionin virastoista meriturvallisuusvirasto (EMSA) ja kalastuksenvalvontavirasto (EFCA) ovat avainasemassa suhteessa Frontexiin kun halutaan keskittää huomiota parempaan ja kustannustehokkaampaan yhteistyöhön virastojen välillä ja kansallisten viranomaisten toiminnan tukemiseen merellisissä asioissa. Komission visiona on kolmen viraston voimien yhdistäminen yhteisen tehtävän taakse ja samalla mahdollisten päällekkäisyyksien karsiminen.

Kuva: Eurooppatiedotus
Markku Halonen
Erityisasiantuntija Markku Halonen työskentelee sisäisen turvallisuuden ja merellisen ulottuvuuden parissa Suomen pysyvässä edustustossa Brysselissä

Tarkoitus ei ole lisätä kansallisten viranomaisten henkilöstöresursseja tai rahoitusta näiden tehtävien osalta. Kansallinen yhteistyö on kuitenkin oleellinen osa kokonaisuutta ja virastojen synergioiden lisääntymisellä uskotaan olevan myös sitä tehostavia heijastusvaikutuksia. Suomen osalta merellisten viranomaisten yhteistyö on jo nykyisellään erittäin hyvällä tolalla, mutta monen muun unionin jäsenvaltion osalta ei näin välttämättä ole.
 

Suomen malli

Suomessa merelliseen toimintaan liittyvä tiedonvaihto viranomaisten välillä on hieno esimerkki siitä, kuinka hyvällä yhteistyöllä voidaan välttää niitä heikkouksia, joita viranomaiset toimiessaan yksin kohtaisivat. Puolustusvoimat, rajavartiolaitos sekä liikenne- ja viestintäministeriö virastoineen ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 1994 alkaen kehittääkseen merellisen toiminnan tehokkuutta sekä vähentääkseen kustannuksia. Suomessa yhteistyön tekeminen on sujunut ilman suurempaa lainsäädäntösinfoniaa, mutta toisinaan lainsäädännöllä on paikkansa yhteistyön luomisessa ja vahvistamisessa.

Se, että Suomen rajayhteistyömalli on ollut moninaisuudessaan yhtenäinen ja tuonut mukanaan kasan onnistumisia ja etuja, on hyvä vientituote Suomelle. Yhteistyön vahvistamiselle myös Suomen rajojen ulkopuolella on varmasti nyt tarvetta enemmän kuin koskaan.

Päivi Wood ja Markku Halonen

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 22.7.2016


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot