Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

EUE-kolumni: Maitokriisi piinannut EU:ta jo kaksi vuotta - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista : EU-edustuston kolumnit

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

EUE-kolumni: Maitokriisi piinannut EU:ta jo kaksi vuotta

© European Union , 2015 / Source: EC - Audiovisual Service / Photo: Anthony Dehez
Maitokriisi piinannut EU:ta jo kaksi vuotta.

Tuottajien saama hinta maidosta on jatkanut laskuaan EU:ssa. Suomessa maidon tuottajahinta on pudonnut neljänneksen eli 12 senttiä litralta vuoden 2013 lokakuusta, jolloin hinta oli korkeimmillaan. Suomen maitotiloilla yrittäjätulo puolittui vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna, eikä muutosta parempaan ole vieläkään näkyvissä. Maitotilalliset ovat vaikeuksissa kaikissa EU:n jäsenmaissa. Myös esimerkiksi sianlihan tuotanto on kriisissä.

Tapio Kytölä työskentelee EUE:ssa mm. maatalouspolitiikan ja metsätalouden erityisasiantuntijana.
Tapio Kytölä työskentelee EUE:ssa mm. maatalouspolitiikan ja metsätalouden erityisasiantuntijana.

Syitä maitokriisiin on monia. Venäjä lopetti maitotuotteiden sekä monien muiden maataloustuotteiden tuonnin EU:sta elokuussa 2014 vastatoimena EU:n sille asettamille pakotteille Krimin valloituksen ja Itä-Ukrainan tilanteen takia.  Tämä oli erityisen kova isku Suomelle, jonka maidontuotannosta meni aiemmin neljännes Venäjän markkinoille. Myös erityisesti Baltian maat kärsivät Venäjän viennin tyrehdyttyä.

Tuontikielto vaikuttaa erityisesti tuoretuotteisiin, joiden kuljetus kauas valmistuspaikasta ei ole mahdollista. Ennen tuontikieltoa niitä oli mahdollista viedä Venäjälle ja niistä sai hyvän hinnan. Esimerkiksi maitojauhetta on mahdollista viedä kauaskin, mutta siitä saatava hinta on alhainen. Vaikka vientiä voidaan suunnata muualle, vientitulot ovat merkittävästi pienemmät ja siten meijerien maksukyky tuottajille on huonompi.  Suomessa maitoa tuotetaan kulutusta vastaavasti, mutta maitotuotteita pitää myös viedä, koska juustojen ja jogurtin tuonti Suomeen on merkittävää.

Toinen suuri syy huonoon markkinatilanteeseen on EU:n maitokiintiöjärjestelmän päättyminen keväällä 2015. Maidontuotanto on ollut voimakkaassa kasvussa Irlannissa (+33 % tammi-maaliskuussa 2016 verrattuna vuotta aiempaan), Luxemburgissa (+ 23 %), Belgiassa (+21 %), Hollannissa (+18 %) sekä Sloveniassa ja Puolassa (+ 10%). Ainoastaan Portugalissa tuotanto väheni hieman (-1 %). Suunnilleen ennallaan tuotanto jatkui Ruotsissa, Suomessa, Liettuassa, Kroatiassa ja Ranskassa. Keskimäärin tuotanto kasvoi kuusi prosenttiyksikköä. Huhtikuussa kasvu viime vuoden huhtikuuhun verrattuna oli jo pienempi.

EU:n ulkopuolisista alueista Yhdysvalloissa tuotanto on lisääntynyt hieman aina vuodesta 2010 lähtien. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa on menty alkuvuonna 2016 suunnilleen viime vuoden tahtiin.

Maitokiintiöt määrittivät ennen tuotannon määrän suunnilleen kulutuksen tasolle. Kiintiöitä ei kannattanut ylittää, sillä ylityksestä piti maksaa sakkoa EU:lle. Tällä hetkellä ei ole käytössä toimivaa tuotannon määrään vaikuttavaa mekanismia, vaan asia on jätetty markkinoiden hoidettavaksi. Valitettava tosiasia on kuitenkin esimerkiksi se, että lehmässä ei ole nappia, jota painamalla maidontuotannon voisi pysäyttää. Samoin, jos on investoinut uuteen navettaan, sitä ei voi jättää tyhjäksi. Rakennus on tehty kymmeniksi vuosiksi ja sen rakentamiseen on otettu velkaa. Siksi monen yksittäisen tuottajan luonnollinen reaktio hinnan laskiessa on lisätä tuotantoa, jotta rahavirta laskujen maksamiseen säilyisi. Viron maatalousministeri kuvaili tilannetta löylynheittokilpailuksi, jossa on pudotuspeli: löylyä heitetään kiukaalle kunnes lauteille vapautuu hiljalleen tilaa.

Eurooppa-neuvostosta tukea tuottajille

Mitä maitokriisin ratkaisemiseksi sitten on tehty? Baltian maat ja Suomi saivat EU:lta pienen korvauksen Venäjän viennin pysähtymisestä aiheutuviin menetyksiin jouluna 2014. Tuki kattoi kuitenkin vain pienen osan tuottajien menetyksistä. Syyskuussa 2015 komissio kasasi suuremman paketin, jossa oli rahaa 420 miljoonaa euroa. Raha jaettiin kaikkien jäsenmaiden kesken, joten sen vaikutukset yksittäiselle tuottajille olivat jälleen varsin pienet menetyksiin verrattuna. Tukea ei ole myöskään maksettu vielä kaikissa maissa ja Suomessakin se maksettiin vasta äskettäin.

EU on vetänyt maitojauhetta ja voita markkinoilta varastoon ja näin maidon hinnan lasku saatiinkin pysähtymään viime vuonna. Se, miten pitkään varastoonostoa voidaan jatkaa, jää nähtäväksi. Varastojen purkaminen tulee kuitenkin jossain vaiheessa ajankohtaiseksi sekin.

Maatalouskomissaari Phil Hogan on tehnyt vienninedistämismatkoja EU:n ulkopuolelle.  EU-maiden voin vienti EU:n ulkopuolelle on lisääntynyt neljänneksellä viime vuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna ja juuston vienti 14 prosenttiyksikköä.  Maitojauheen vienti puolestaan on polkenut paikallaan.

Komissio ehdotti maaliskuussa 2016, että tuottajat rajoittaisivat vapaaehtoisesti tuotantoaan ja että jäsenmaat voisivat maksaa korvausta kansallisista budjeteistaan. Yksikään jäsenmaa ei suostunut tähän, sillä jos yksi maa alkaisi rajoittaa tuotantoaan, toiset voisivat samaan aikaan jatkaa tuotannon lisäämistä. Jos vaikka suomalainen maito katoaisi kokonaan, sillä ei olisi minkäänlaista merkitystä kokonaisuuteen EU:n markkinoilla, mutta suomalaisille kuluttajille sillä olisi suuri merkitys.

Maitokriisin selättämiseksi tarvitaan suurten tuottajamaiden vetoa ja nyt siitä on merkkejä ilmassa. Ranska toivoi jo EU:n maatalouspolitiikkaa uudistettaessa vuosikymmenen alkupuolella mahdollisuutta tuotannon rajoittamiseen kriisitilanteissa. Saksa on perinteisesti ollut tätä vastaan. Viime viikkojen aikana Saksan näkemys on kuitenkin muuttunut ja myös se on valmis EU:n rahoittamaan maidontuotannon vähentämiseen. Ranskan, Saksan ja Puolan maatalousministerit tekivät 9. kesäkuuta asiasta yhteisen julkilausuman, joka sisältää monia muita ehdotuksia maatalouden markkinatilanteen helpottamiseksi.

Keskiviikkona Tšekin tasavalta ehdotti, että maatalouden kriisi otettaisiin esille juhannuksen jälkeen pidettävän Eurooppa-neuvoston päätelmissä. Ajatus sai tukea kymmenkunnalta jäsenmaata eikä kukaan vastustanut sitä. Nyt odotellaan heinäkuun maatalousneuvostossa sovittavia uusia välineitä markkinatilanteen parantamiseksi. Nähtäväksi jää, suostuvatko maidontuotantoa eniten lisänneet maat tuotannon jäädyttämiseen.

Tapio Kytölä

Tulosta

Päivitetty 22.7.2016


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot