Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

EUE-kolumni: Leader 2030: pop up -osallistumista ja vankkaa kehittämistaitoa - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista : EU-edustuston kolumnit

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Leader 2030: pop up -osallistumista ja vankkaa kehittämistaitoa

Kuva: Contum Oy
Tuottava tuohi, Tuottava tuohi, Tuottava tuohi, Tuottava tuohi, Tuottava tuohi, Tuottava tuohi
Ota metsä omaksi – Tapio ja Tuottava tuohi peli. Parhaat käytännöt 2012 -finalisti: Onnistunut kehittämishanke

Paikallisen kehittämisen työkaluksi suunniteltu Leader on edustava esimerkki siitä, miten EU:n vaikutukset näkyvät jokaisen arjessa. Suomi otti käyttöön Leader-toimintatavan EU:hun liittymisen jälkeen vuonna 1996. Ruohonjuuritasolta vaikuttaminen on solahtanut helposti suomalaiseen yhteiskuntaan, ja sillä tulee olemaan iso rooli myös tulevaisuudessa. Leader voitti alkuvuosina puolelleen myös maaseutualueiden EU-kriittiset.

Leader on toimintatapa, jonka avulla ruohonjuuritason ideoita saadaan toteutettua. Leader-kehittäminen perustuu ihmisten omiin havaintoihin siitä, mitä omassa lähiympäristössä pitäisi tehdä. Leaderin kautta kanavoidaan EU:n maaseuturahaston, valtion ja kuntien rahaa, jota vuosina 2014–2020 on käytössä 300 miljoonaa euroa. Lisäksi se kokoaa huomattavan määrän yksityistä rahoitusta ja talkootyötä.

Kuva: Toni Degerlund
Sanna Sihvola (Kuva Tomi Degerlund)
Sanna Sihvola työskentelee neuvottelevana virkamiehenä maa- ja metsätalousministeriössä

Suomessa toimii 54 Leader-ryhmää ja Ahvenanmaalla yksi. Suomen Leader-väki aloitti tulevaisuustyön viime keväänä pohtien mitä on paikallinen kehittäminen vuonna 2030. Kukaan ei vielä tiedä, minkälaiset resurssit EU:n maaseuturahasto tarjoaa Leaderille tulevalla, vuonna 2021 alkavalla, rahoituskaudella. Oli julkista rahoitusta tai ei, Leaderin pitää pystyä uudistumaan. Leader-työn 20-vuotisjuhlissa Hämeenlinnassa 2.9. kuultiin myös komission puheenvuoro. Karolina Jasinska-Mühlbeck DG Agrista painotti Leaderin kykyä uudistua. Leader-työ voi olla kokeilukulttuurin edistäjä, vaikka se samanaikaisesti perustuu vahvaan suunnitelmallisuuteen. Suomalaiset ottivat ajatukset mielenkiinnolla vastaan ja totesivat niiden sopivat hyvin yksiin täällä aloitetun pohdinnan kanssa.

Mitä jää jäljelle jos rahoitus poistuu?

Yksi jos toinenkin kummasteli taannoin Suomen Postin uusia aluevaltauksia – se kun leikkaa vaikka nurmikkoa, jos asiakas sitä tarvitsee. Uudistuminen ja joustavuus ovat kuitenkin päivän sanoja. Leader kokoaa yhteen tekijöitä ratkaisemaan aitoja asiakkaiden pulmia ja kuljettaa ratkaisuja markkinoille.

Rahoituksen ohella Leaderin on profiloiduttava kehittäjänä ja yhteistyön alustana, jossa sen tehtävänä on auttaa muita tekemään yhdessä työtä. Kehittäjäorganisaatioita ja rahoitusvälineitäkin on paljon, mutta Leader voi erottua joukosta, sillä sen toiminta on alhaalta ylöspäin lähtevää ja paikallista.

Entä jos hankerahoitusta voisi laajentaa riskirahoitukseksi, jotta todelliset kokeilut olisivat mahdollisia. Leadereiden on tarjottava välineitä ja alusta, jolla ihmiset voivat testata omia ideoitaan

Leaderin verkostot ovat kovaa valuuttaa uusissa kunnissa

Keskeisesti Leaderin tulevaisuuteen vaikuttaa maakunta- ja kuntauudistus. Paikallisuus tulee tulevaisuudessa korostumaan, ja Leader voi olla kunnan paras kaveri tulevaisuudessa. Kuntien tehtäviä karsittaessa jäljelle jää juuri sitä tehtäväkenttää, joka on Leadereiden vahvoja alueita: elinvoimaisuuden vaaliminen, kulttuuri, alueidenkäyttö ja sivistys. Kuntien rooli paikallisen ja alueellisen elinvoiman edistäjänä korostuu, ja kunta tulee lähemmäs asukkaita kun se ei ole enää palvelujentuottaja entisessä mitassa. Leader-kokemukselle on varmasti kysyntää uudessa tilanteessa. Verkostojen pääoma on jo olemassa. Tätä kunnat voivat hyödyntää.

Paikallisuuden vahvistuminen on aikamme trendi ja tietyssä mielessä me kaikki asumme kylissä. Leader-työ toimii myös kaupunkien kyläyhteisöjen kehittämiseen. Osallistumisen tarpeella ei ole eroja maaseudun ja kaupunkien välillä. Ihmiset innostuvat tai ovat innostumatta samalla tavalla kaikkialla.

Pop up- yhdistystoimintaa

Leadereiden avulla kunnat voivat täyttää velvoitteensa ja oikeutensa kuntalaisten osallistamisesta. Euroopan tasolla Leaderin osallistava vaikutus on merkittävä. Sen kautta ihmiset ovat nähneet EU:n hyötyjä. Leader on käytännön vastaus siihen, kuinka muutosten keskellä turvataan ihmisten vaikuttamisenmahdollisuus. Tätä parempia imagotekijöitä ei EU:lla ole montaa.

Voi olla, että perinteinen hden asian ympärille muodostunut järjestötoiminta hiipuu, mutta toisenlaiset vaikuttamisen ja osallistumisen tavat yleistyvät. Tällainen pop up -osallistuminen taipuu Leaderiin hyvin. Laajapohjainen jäsenistö on voimavara, joka kantaa. Leader-hallitusten kolmikantaisuus on yksi toiminnan kultajyvistä, joka näin osoittaa erinomaisuutensa.

Ihmisten byrokratian sietokyky ei ole kovin suuri. Hankkeiden toteutukseen on löydyttävä helpompia keinoja, sillä toiminta itsessään on mahtavaa, ja siihen voidaan saada myös nuoria mukaan. Leaderin kautta kehittämiseen on helpompi tarttua, koska vastassa on ihminen joka voi helpottaa asiaan tarttumista.

Tuote kuntoon

Leader 20v logo

Meidän on kehitettävä Leader-tuotetta siten, että olemme haluttava kumppani tulevaisuuden kunnissa, maalla ja kaupungissa sekä rahoitusvälineestä huolimatta. Leaderin vaikuttavuuden osoittamiseen on panostettava entisestään. Sen periaatteisiin kuuluu kolmikantaisuus, joka tuo ihmisiä erilaisista taustoista yhteisiin pöytiin, Leader-hallituksiin päättämään yhteisistä asioista. Myös sektoreiden ylittäminen on aivan tuttua Leader-toiminnalle; samoin kuntien välinen ja kansainvälinen yhteistyö. Näitä voitaisiin nostaa enemmän esiin.

Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Leader-tulevaisuustyöpajan aineistot https://www.maaseutu.fi/fi/maaseutuverkosto/Leader_toiminta/Leader2030/Sivut/default.aspx

Karolina Jasinska-Mühbeckin puhe: Suomen asemoituminen paikallisessa kehittämisessä EU:n komission näkökulmasta

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 22.9.2016


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot