Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Töissä Brysselissä: Tiina Astola - yhdenvertaisuuden ja avoimuuden puolestapuhuja - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista : Töissä EU:ssa – sata suomalaista tarinaa

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 18.11.2016

Töissä Brysselissä: Tiina Astola - yhdenvertaisuuden ja avoimuuden puolestapuhuja

Tiina Astola (Photo EUE/Johanna Kaprio)

Elokuvafriikiksi itseään kutsuvalle Tiina Astolalle Brysselin elokuvatarjonta aukaisi taivaan jo 80-luvun alussa. Astola tuli tuolloin Brysseliin stipendiaattina opiskelemaan Eurooppa-oikeutta ja kansainvälistä oikeutta. Keväällä 2016 pitkän uran Suomessa tehnyt Astola löysi itsensä jälleen tutuilta kotikulmilta Brysselistä, tällä kertaa aloittaakseen uuden työn Euroopan komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston (DG JUST) pääjohtajan paikalla. Brysselin elokuvakulttuuri tekee vaikutuksen edelleen.

Kolmekymppinen Tiina Astola oli jo päässyt säännöllisen työelämän makuun kun hän sai mahdollisuuden tulla suorittamaan maisterinopintoja Vrije Universiteitiin Brysseliin. Elettiin vuotta 1983, jolloin Euroopan unionia kutsuttiin vielä Euroopan yhteisöksi, ja Suomen jäsenyys oli vasta haave.

-Olin aiemmin tehnyt vertailevan tutkielman EY:n ja USA:n kilpailuoikeudesta ja kiinnostunut Eurooppa-oikeudesta, joten valinta tuntui luontevalta, Astola kertoo.

Suomen ulkomaankauppaliitossa ja Suomen Yhdyspankissa työelämän aloittanut Astola nautti Brysselin opiskeluvuoden tuomasta henkilökohtaisesta vapaudesta suunnattomasti. Opiskelujen lomassa hän matkusti myös säännöllisesti tapaamaan Oxfordin yliopistossa opiskellutta miestään. Nykyisen kaltaisesta kahden tunnin junamatkasta Brysselin keskustasta Lontoon ytimeen ei ollut tuolloin tietoakaan – Astola matkasi Oostendesta Doveriin lähtevällä yölautalla torkkuen penkillä juhlivien brittimatkustajien seassa ja jatkoi aamulla eteenpäin junalla Oxfordiin.

-Mieheni puolestaan kävi Brysselissä syömässä, muistelee Astola humoristisesti.

Brysseliin on ollut mukava palata. Kuin sattumalta Astola löysi asunnon vanhoilta kotikulmiltaan. Tutuilla kaduilla kulkiessa muistikuvat menneisyydestä valtasivat alussa mielen. Kuten naapuruston puut, jotka oli kaadettu, mutta joiden tilalla kasvavat nyt uudet. Kaupungin tunnelmassa on edelleen paljon samaa.

Brysselin ikävämpiin puoliin lukeutuu liikenne, joka kauhistutti Turusta ja Helsingistä tulevaa jo 80-luvulla, mutta joka nykyisin on täysin kaaosmainen.

-Kävelen töihin nopeammin kuin pääsisin bussilla. Liikenteen myötä myös ilmanlaatu on varsin surkea, päivittelee Astola.

EU on kulkenut Astolan matkassa läpi uran tehtävästä toiseen. Brysselin opinnot olivat hyödyksi oikeusministeriössä arvopaperimarkkinalainsäädäntötyössä, jossa Astolan yhtenä lähtökohtana oli tutkia lainsäädäntöä eri EU-maissa. Myöhemmin hän toimi muun muassa oikeusministeriön Eurooppa-oikeuden yksikön päällikkönä sekä kansliapäällikkönä vetäen EU-johtoryhmää.

DG JUST:in päällikköpaikka aukeni aikana, jolloin EU on joutunut enenevästi perustelemaan olemassaoloaan. Unionin näkyessä uutisotsikoissa Brexitin, talouskriisin ja pakolaistilanteen kaltaisten kriisien kautta, päivittäinen lainsäädäntötyö kansalaisten arjen parantamiseksi jää helposti huomiotta.

-EU tekee paljon asioita jotka helpottavat kansalaisten elämää. Brexitin yhteydessä on nähtävissä, että monet EU:n tuomat vapaudet, kuten esimerkiksi vapaa liikkuvuus ja markkinoiden vapaus tuntuvat itsestäänselvyyksiltä, niiden vaikutus näkyy vasta sitten kun ne viedään pois, harmittelee Astola.

Oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston hankkeet pureutuvat moniin eurooppalaisen arjen haasteisiin. Sen toimintaan kuuluvat esimerkiksi säännökset siitä, minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan ja minkä maan tuomioistuin on kulloinkin toimivaltainen, vaikkapa silloin kun puhutaan lastenhuollosta, lapsikaappauksista tai monikansallisen avioliiton vaikutuksista. Vapaan liikkuvuuden Euroopassa nämä kysymykset koskettavat yhä useampaa, mutta aihe ei juurikaan kiinnosta mediaa.

-Pääosastomme tekee kansalaista lähellä olevia asioita, mutta ne eivät aina avaudu suurelle yleisölle. Kuka pystyy kirjoittamaan mielenkiintoisesti kenellekään muulle kuin juristille siitä, minkä maan lakia sovelletaan? Ja silti sillä asialla on valtava merkitys, pohtii Astola.

Pääosaston alaisuuteen kuuluvat myös kuluttajansuoja- ja tasa-arvokysymykset.

Yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo ovat Astolalle sydämen asioita.

Tiina Astola (Kuva JKaprio)

-Minulla on sisäänrakennettuna kone, jonka avulla katsoessani kuvaa jossa on ihmisiä hahmotan välittömästi, kuinka paljon siinä on miehiä ja naisia. Kuvat poliittisista päättäjistä ovat yleensä miesvaltaisia, kun taas virkamieskunnassa nähdään jo paljon enemmän naisia, hän toteaa.

DG JUST on Astolan mielestä ilahduttavan tasa-arvoinen: naisten osuus sekä ylimmässä johdossa että keskijohdossa on yli 50 prosenttia. Pääosasto on saavuttanut 2019-tavoitteensa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä.

Myös komissiossa on kuitenkin pääosastoja jotka ovat miesvaltaisia, ja välillä myös EU-puhujapaneeleissa saa edelleen hämmästellä niin kutsuttuja ”all male panel”-kokoonpanoja.

-Uskon taustalla olevan paljolti samaa kuin Suomessa, eli ammattien segregoituminen. Tekniset alat ovat lähes täysin miesvoittoisia. Nämä ovat vaikeita yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka liittyvät koulutukseen.

Astola on avoimuuden puolestapuhuja. Toimiessaan Eurooppa-oikeuden yksikön päällikkönä hän oli mukana edistämässä avoimuutta EU-tasolla avoimuusasetuksen valmistelun kautta. Hanke edellytti lukuisia neuvotteluja Brysselissä. Näistä neuvotteluista Astola nautti suuresti.

-Meille suomalaisille avoimuusasetus oli selkeä projekti, josta hyötyivät kaikki. Asiakirjajulkisuuden tavoitteleminen oli henkisesti helppo asia, hän toteaa tyytyväisenä.

Vuosien varrella avoimuuden lisäämisessä on Astolan mukaan tehty pitkiä harppauksia, vaikka haastetta onkin edelleen niin EU-tasolla kuin Suomessa. Avoimemman asiakirjakäytännön omaksuminen virkamieskulttuuriin käytännössä on vienyt oman aikansa.

-Lähtökohtana on, että asiakirjat ovat julkisia. Silti joskus Suomessakin virkamiesreaktio saattaa olla epäröivä asiakirjaa pyydettäessä. Reaktio on inhimillinen, mutta on tärkeää, ettei tiedon ja muistioiden jakamista arastella, kannustaa Astola.

Selkeän EU-säännöstön kehittäminen on ollut Astolan mielestä todella hyödyllistä, kun otetaan huomioon miten erilaisista avoimuuskulttuureista ja -rakenteista EU-instituutioihin tullaan töihin. Astola allekirjoittaa nykyisessä työssään myös päätöksiä tapauksista, joissa asiakirjoja ei syystä tai toisesta luovuteta. Perustelujen on oltava vahvat.

-Merkittävä edistysaskel on itsessään sekin, että on olemassa järjestelmä, joka vaatii perusteluja, hän toteaa.

Suomi valmistautuu 100-vuotisjuhlaan ja juhlavuoden tapahtumissa kotimaassa ja maailmalla Suomen vahvuudet ovat monimuotoisesti esillä. Astolalle suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia ovat ennen kaikkea tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus ja koulutus, ja niistä tulee pitää kiinni.

-Suomi rakentuu tasa-arvolle ja naisten osallistumiselle. Tasa-arvon rinnalla on tänä päivänä tärkeää puhua myös yhdenvertaisuudesta, hän muistuttaa.

Yhdenvertaisuuskeskustelua ei voi käydä ottamatta kantaa pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon.

-Suomen tulee olla avoin maa. Meiltä on lähdetty paremman elämän toivossa mm. Amerikkaan ja Ruotsiin. Lintukotoajattelu on väärin – jos meiltä on lähdetty, niin meille pitää myös voida tulla, painottaa Astola.

Astolan suvussa kautta sukupolvien koulutusta on arvostettu ja lapset on haluttu kouluttaa mahdollisimman korkealle. Koulutukseen panostaminen on Suomessa Astolan mielestä valtavan tärkeää jatkossakin. Koulutus on Suomelle myös lippulaiva maailmalla.

-Suomen koulutusjärjestelmän maineesta maailmalla kertoo vaikkapa ranskalainen dokumenttielokuva Demain, jonka loppukohtaus sijoittuu suomalaiseen kouluun. Kuten dokumenttikin osoittaa, koulunkäynti ei Suomessa ole pelkkää pulpetissa istumista vaan myös lasten osallistamista oppimiseen.

Elokuvat ovatAstolalle tapa yrittää katsoa maailmaa eri perspektiiveistä. Tällä hetkellä erityisesti belgialainen ja ranskalainen elokuva kiinnostavat, niitä näkee harvemmin Suomessa. Suomalaisen elokuvan suosikkeihin kuuluvat muun muassa Mikko Niskasen ja Aki Kaurismäen tuotanto.

Brysselin elokuvakulttuuri saa vuolaasti kiitosta Astolalta, joka katsoo filmit mieluusti nimenomaan elokuvateatterissa.

-Brysselissä on ihanaa kun kaikenikäiset ihmiset käyvät elokuvissa. Suomessa olemme mieheni kanssa yleensä katsomossa vanhimmasta päästä, kun taas täällä näkee paljon myös vanhempia pariskuntia ja erilaisia ihmisiä. Täällä on todellinen elokuvakulttuuri!

Suomen 100-vuotisjuhlintaan valmistaudutaan myös Brysselissä. Suomalainen elokuva on mukana ohjelmassa ja tarjonta kutsuu katsojat mukaan laajalla skaalalla!

Teksti ja kuvat: Johanna Kaprio ja Katri Puhakainen

Tulosta

Päivitetty 19.11.2016


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot