Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

EUE-kolumni: Kiertotaloudessa ajateltava globaalisti ja toimittava eurooppalaisesti - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista : EU-edustuston kolumnit

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 24.11.2016

Kiertotaloudessa ajateltava globaalisti ja toimittava eurooppalaisesti            

Kiertotaloudesta on vaikea sulkea juuri mitään pois. Kaikella, mitä tehdään, on jonkinlainen taloudellinen arvo. Raaka-aineista tuotetaan arki-elämään monenlaista käyttökelpoista ja hyödytöntäkin – sekä tuotteita että palveluita. Kiertotalouden keskeinen haaste on ratkaista, miten raaka-aineet pidetään kierrossa pidempään ja miten pidennetään tarpeellisten tavaroiden ja materiaalien käyttöikää.  Yksi EU:n alueen talouden kiperimmistä kysymyksistä on se, miten vähennetään riippuvuutta kolmansien maiden raaka-ainevaroista ja fossiilisista polttoaineista.

Euroopan komission kiertotalouspaketti on pitkäksi venähtäneen synnytyksen jälkeen jalkautunut vikkelästi eri instituutioiden ja jäsenmaiden työhön.  Kuluneen vuoden aikana on taottu jätesäädöspakettia, koottu poliittiset viestit komissiolle kiertotalouden toimintasuunnitelmasta, jatkettu 54 aloitteen valmistelua EU-tasolla ja mikä tärkeintä, tehty näkyvämmäksi komission eri osastojen työtä sekä kansallisia toimia, joilla kuljetaan kohti kiertotaloutta.  Kiertotalouspaketti on ehtinyt taaperoikään. On aika kysyä, mitä sille kuuluu.

Ahkeraa työntekoa, viipyileviä tuloksia

Komission ahkerointi ei vielä näy tuloksina. Jätesäädökset keskittyvät kierrätykseen, eikä kierroksia ole vielä saatu lisättyä uudelleenkäytön ja jätteen synnyn vähentämisen tasoilla. Komissio on keväällä antanut ehdotuksen asetukseksi CE-merkittyjen lannoitteiden markkinoista.  Horisonttirahoitusohjelmaa koskeva päätös tehtiin jo syksyllä 2015.  Jäljellä olevista 51 aloitteesta noin kolmasosa etenee aikataulussaan, kolmasosa on jollain tavalla myöhässä ja loput ovat alkutekijöissään. Aikaa on toki syksyyn 2019 saakka, eli Junckerin komission toimikauden loppuun asti.

Marika Paavilainen
Marika Paavilainen on ympäristöalan erityisasiantuntija EU-edustustossa

Vuoden 2017 ehdoton hittituote on muovistrategia. Sen odotetaan tuovan järjestystä kaaokseen eli selventävän sitä, miksi meillä on biohajoavia muoveja, biomuovia, biopohjaisia muoveja, tavallista muovia, kertakäyttömuovia – ja mitä meillä kannattaisi tämän termisekamelskan sijaan olla.  Suomi seuraa komission työtä Biotalousstrategian uudistamiseksi. Tuotesuunnittelua koskevat ehdotukset ovat odotuspörssien kärjessä – samoin komission lupaama kiertotalousaloitteiden seurantakehikko.  Toistaiseksi ei ole aina ollut selvää, minkä komission pääosaston vetovastuulla mikäkin toimintasuunnitelman aloite on.  Tälle asialle komissio on luvannut tehdä jotakin.

Tiekartat ja foorumit ohjaavat eteenpäin

Kiertotalouden edistämiseksi tehdään nyt paljon niin EU-maissa kuin maailmalla. Suomessa Sitra julkaisi kiertotalouden tiekartan “Leading the cycle – Finnish road map to a circular economy 2016-2025” syksyllä 2016. Brysselissä taas ajatushautomo European Policy Centre (EPC) on järjestänyt vuoden aikana lukuisia antoisia politiikkakeskusteluja kiertotalouden haasteista.  Kestäviä arvoketjuja kriteerinään pitävä World Economic Forum puolestaan rakentaa ja ylläpitää alustoja, joihin eri alojen yritykset voivat liittyä. Forumilla jaetaan tietoja raaka-ainemarkkinoista, tuotantotavoista, toimivista kontakteista, asiantuntijaresursseista jne.

Jäsenmaiden asiantuntijat, yritykset ja muut intressitahot tulevat kiertämään vielä pitkään komission järjestämissä valmistelukokouksissa ja jäsenmaiden koolle kutsumissa laajemmissa tapahtumissa, joissa esitellään parhaita kokemuksia. Yksi lupaavimmista tapahtumista on Sitran kesäkuussa järjestämä Maailman Kiertotalous Foorumi Helsingissä. Ohjelmaan kannattaa tutustua jo nyt. Tilaisuudesta voi hyvinkin muodostua loikka kohti innovoivaa, vähähiilistä ja resurssiviisasta maailmaa.

Marika Paavilainen

Tulosta

Päivitetty 24.11.2016


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot