Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Töissä Brysselissä: Mari Linnapuomi – kannustavaa johtamista ja porrasjuoksukilpailuja alkeisslovakin tahdissa - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista : Töissä EU:ssa – sata suomalaista tarinaa

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 16.12.2016

Töissä Brysselissä: Mari Linnapuomi – kannustavaa johtamista ja porrasjuoksukilpailuja alkeisslovakin tahdissa

Johanna Kaprio/EUE
Mari Linnapuomi johtaa Euroopan unionin neuvoston Slovakian käännösyksikköä.
Mari Linnapuomi johtaa Euroopan unionin neuvoston Slovakian käännösyksikköä.

Minkälainen tie täytyy kulkea jotta päätyy slovakkia taitamattomana suomalaisena valtiotieteilijänä Euroopan unionin neuvostoon Slovakian käännösyksikön päälliköksi?  Mari Linnapuomi aloitti Brysselissä kesällä 2006 Suomen puheenjohtajuuskauden alla ja on jäänyt sille tielleen. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin hän on tarttunut EU:n monikielisyyden haasteeseen johtamaan tiimiä, jonka tehtävänä on toteuttaa monikielisyyttä käytännössä maailman ylivoimaisesti monikielisimmässä organisaatiossa, Euroopan unionissa.

Neuvoston puheenjohtajuuskauttaan lopettelevan Slovakian neuvoston käännösyksikossa käy kova kuhina: edellisvuonna 25 hengen kääntäjäjoukko käänsi arviolta 51 500 sivua tekstiä ja niin kutsutuiksi nettosivuiksi muunnettunakin luku on jopa 20 000. Käännösyksikköä johtavan suomalaisen Mari Linnapuomin mukaan puheenjohtajuuskausi on merkinnyt työmäärän kasvun lisäksi kääntämisnopeuden kasvua. "Kaikki lehdistömateriaali käännetään ensin nopeasti slovakiksi, sillä puheenjohtajamaan intresseissä on saada päätökset omalla kielellään mahdollisimman pian ministerineuvoston jälkeen. Loppuvuosi teettää erityisen paljon töitä, kun suuri osa pj-kauden kokouksista sijoittuu marras-joulukuuhun. Neuvoston sihteeristö laatii ennen ministerikokouksia taustapaperit, jotka toimitetaan ainoastaan puheenjohtajamaalle ja sen ministereille. Slovakian tapauksessa suurin osa ministereistä joko ei osaa englantia lainkaan tai haluaa puhua slovakiksi englannin sijaan.”

Linnapuomin kulmatoimistosta neuvoston Lex-rakennuksessa on näköala Schumanin rautatieasemalle ja yhdelle EU-korttelin monista keskeneräisistä työmaista.  Taustalla kattojen yllä siintää Euroopan parlamentin lasirakennus ja viereen on rakentunut neuvoston uusi lippulaiva, näyttävä Europa-rakennus. Tämän keskemmälle EU:ta on vaikea päästä. Päämäärätietoinen EU-asioiden ytimeen pyrkiminen on kannattanut.

"Olen ollut melkoinen eurofiili jo nuoresta lähtienja halunnut aina EU:hun töihin. Erityisesti Euroopan unionin neuvosto kiehtoi minua jo käydessäni Brysselissä neuvoston työryhmien kokouksissa ulkoministeriöaikoinani", Mari tunnustaa.

Helsingin yliopistossa valtio-oppia opiskellut Linnapuomi aloitti heti valmistumisensa jälkeen työt ulkoministeriössä. Sen jälkeen tie on vienyt ympäristöministeriön kautta Roomaan ja sieltä ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssille eli Kavakulle. Muutaman ulkoministeriössä vietetyn vuoden jälkeen Mari läpäisi EU:n virkamieskokeet ja päätyi lopulta erilaisten mutkien kautta töihin neuvostoon.

Ahkera taustatutkimus EU:n tarjoamista eri uravaihtoehdoista tuotti lopulta toivotun lopputuloksen ja ulkoministeriössä rakennettujen hyvien verkostojen avulla Linnapuomi löysi lopulta mieleisensä paikan EU:n ulkosuhdehallintoa edeltäneeltä neuvoston kriisinhallintaosastolta. Hän aloitti Brysselissä kesällä 2006.

"Tänne pääseminen oli lottovoitto: pääsin itse näkemään, miten EU-päätöksenteko toimii ja miten sopuratkaisut jäsenvaltioiden kesken saavutetaan eri tasoilla. Kun aloitin, kriisinhallinta oli mielenkiintoisessa vaiheessa: Javier Solana oli tuolloin korkea edustaja ja EU perusti aktiivisesti kriisinhallintaoperaatioita eri puolille maailmaa. Silloin osastollamme rakennettiin kokonaiskuvaa EU:sta kriisinhallintatoimijana ja pyrittiin vaikuttamaan rakenteisiin.  Se oli hyvin innostavaa ja jäin sille tielle."

Linnapuomi työskenteli kriisinhallintaosastolla vuoteen 2009, jolloin hän siirtyi neuvoston koordinaatioyksikköön hoitamaan Coreper I -asioiden koordinaatiota ja muita horisontaalisia tehtäviä viideksi vuodeksi.

Halu uusiin haasteisiin johdatti Linnapuomin lopulta hakeutumaan nykyiseen tehtäväänsä: ”Halusin esimieskokemusta, erityisesti kokemusta ihmisten johtamisesta. On erityisen kiinnostavaa, miten toimitaan EU-instituutioiden kaltaisissa organisaatioissa, jossa ihmisten johtaminen ei perinteisesti ole ollut kovin korkealla prioriteeteissa”.

Päätyminen neuvoston Slovakian käännösyksikön johtopestiin kuulostaa varsin yllättävältä valinnalta viimeistään siinä vaiheessa, kun kuulee ettei Linnapuomi tehtävää aloittaessaan osannut sanaakaan slovakkia. Valintaan liittyy kuitenkin hyvin käytännöllinen syy: politiikkapuolella yksiköt ovat pieniä ja esimiehet hoitavat asiasisältöjä ja esimiestehtäviä samanaikaisesti. Kieliyksiköissä taas yksiköt ovat suurempia ja tehtävät ovat puhtaasti esimiestehtäviä.

Kielitaidosta on toki hyötyäkin: ”Hakiessani yksikön päällikön paikkaa olin onnekas, ettei löytynyt ketään pätevämpää slovakinkielistä kandidaattia. Kun sain kuulla tulleeni nimitetyksi viime kesänä, ilmoittauduin heti slovakin kursseille. Nyt ymmärrän jo jotain sähköposteista vaikkakin niiden lukeminen vie alkeisslovakillani jonkin verran aikaa. Jos en ymmärrä, niin kysyn. Tähän saakka se on toiminut oikein hyvin”, selittää Linnapuomi.

EU:n kansalaisilla on oikeus saada tietoja EU:sta ja olla siihen yhteydessä millä tahansa sen 24 virallisesta kielestä. Suurta osaa EU-lainsäädännöstä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa ja loput EU-laeista on saatettava osaksi kansallista lakia. Jotta tämä onnistuu käytännössä, lakien täytyy olla saatavilla jäsenvaltioiden kielillä. Tämä tietää käännösyksiköille valtavaa tekstimäärää, joiden odotetaan valmistuvan nopealla aikataululla.

”Neuvoston 24 käännösyksiköstä on paljon tilastoja ja Slovakian yksikkö on ollut aina yksi tehokkaimmista. Ihmiset tekevät työn nopeasti ja laadukkaasti ja siksi tänne on ollut helppo tulla”, Linnapuomi kehuu.

EU-uralle hakeutuvilla tulee Linnapuomin mukaan olla hyvät yleiset valmiudet: suullisella esiintymistaidolla, neuvottelukyvyillä ja argumentointitaidoilla on Brysselissä enemmän painoarvoa kuin Suomessa. Erottuminen tiukoissa rekrytointikilpailuissa voi olla hankalaa, kun ei riitä, että asian osaa esittää hyvin paperilla vaan se pitää uskaltaa esittää myös vakuuttavasti ääneen. Linnapuomin yhteistyö slovakkien kanssa on sujunut saumattomasti. Kokemuksesta muilta osastoilta on ollut hyötyä ja se on tuonut näkökulmaa käännösosastollekin.

”Joustamattomuudella ei pärjää. On ymmärrettävä, että työskennellään ympäristössä, jossa on 28 kulttuuria ja 28 erilaista tapaa tehdä asiat. Saadakseen asiansa eteenpäin on opittava näkemään niiden kaikkien hyvät puolet ja luovittava eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Tilanteesta riippuen eri metodit voivat toimia jopa paremmin tai tehokkaammin kuin se hyväksi havaittu kotimainen malli.”

Suomen ja Slovakian työ- ja johtamiskulttuurien erot esimerkiksi hierarkiassa eivät ole vaikeuttaneet Linnapuomin työtä, vaan hän on kehottanut ihmisiä rohkeasti tekemään omia esityksiä ja ehdottamaan muutoksia.

”Mietin alkuun paljon millaista on tulla suomalaisena ja ei-kääntäjänä ja miten minut tullaan ottamaan vastaan. Huvittavaa kyllä, suomalaisuus on ollut tässä etu. Sekä Suomi että Slovakia ovat pieniä ja periferisiä maita, joissa molemmissa vallitsee hyvin pragmaattinen kulttuuri, eli hommiin tartutaan eikä niistä niinkään puhuta. Olen yrittänyt omassa työssäni edistää keskustelua ja yhdessä asioiden pohtimista. Pyrin pitämään oveni auki ja muurit matalina”, Linnapuomi kuvailee omaa johtamistapaansa.

Suomalaisia ja slovakialaisia yhdistää tietysti myös vahva innostus urheiluun. Yhdeksi syksyn kohokohdista Linnapuomi mainitsee Slovakian yksikön järjestämän porrasjuoksukilpailun, jossa käännösyksiköiden omat tiimit kilpailivat 3 hengen joukkueissa juosten LEX-rakennuksen portaat alhaalta aina korkeimpaan 14. kerrokseen saakka.

Vapaa-ajallaan Linnapuomi harrastaa lähinnä suomalaisia urheilu- ja kulttuurilajeja. Hän on perheensä kanssa tiiviisti mukana Brysselin aktiivisen Suomi-yhteisön tapahtumissa. Linnapuomin poika on Eurooppa-koulun suomalaisella luokalla ja harrastaa Flying Finns -yleisurheilukerhossa. Lisäksi Linnapuomi tunnustautuu suomalaisen merimieskirkon ylläpitämän kirjaston suurkuluttajaksi.

Työssään viihtyvä Linnapuomi nauttii roolistaan yksikkönsä tsempparina ja uudistajana:

”Parasta työssäni on yrittää objektiivisella tavalla tukea ihmisten vahvuuksia ja niiden kehittämistä. Nautin kun saan auttaa yksittäisiä työntekijöitä kehittymään ja tulemaan paremmiksi, parantamaan työtään ja tekemään asioita, joita he haluavat tehdä – se on motivoivaa.”

Teksti: Katri Puhakainen ja Johanna Kaprio/EUE

Kuva: Johanna Kaprio/EUE

Tulosta

Päivitetty 16.12.2016


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot