Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

EU:n energiapakettia aletaan sorvata – Suomen kannat täsmennetty - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista : Uutiset

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 8.2.2017

EU:n energiapakettia aletaan sorvata – Suomen kannat täsmennetty

Kuva: Pixabay
"Energiatehokkuus on hyvä renki, mutta huono isäntä", kirjoittaa TEM:n energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen.
"Energiatehokkuus on hyvä renki, mutta huono isäntä", kirjoittaa TEM:n energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen.

Euroopan komissio antoi marraskuussa nipun lainsäädäntöaloitteita liittyen unionin 2030-tavoitteisiin ja energiaunionin kehittämiseen. Niiden varsinainen käsittely on nyt alkamassa niin EU:n ministerineuvostossa kuin Euroopan parlamentissakin. Valmiita säädöksiä saadaan kuitenkin odottaa vielä pitkään.

Säädösehdotusten antamista edelsi loppuun saakka Suomen vahva ennakkovaikuttaminen ja ehdotukset olivatkin senkaltaisia kuin ennakkoon osattiin odottaa.

Tästä on hyvä jatkaa. Hallitus on juuri (2.2.2017) toimittanut eduskunnalle täsmennetyt kannat annettuihin ehdotuksiin.

Tammikuussa EU:n puheenjohtajana aloittanut ensikertalainen Malta on pienenä jäsenvaltiona kovan haasteen edessä kun tätä komission ”talvipakettia”, virallisemmin puhtaan energian pakettia, aletaan käsitellä. Malta aikookin keskittää voimavaransa energiatehokkuusehdotuksiin.

Komissio on ehdottanut 30 % sitovaa EU:n tasoista tavoitetta energiatehokkuuden lisäämiselle. Suomi suhtautuu varauksellisesti tavoitteen sitovuuteen, sillä keskeistä EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

Energiatehokkuus on hyvä renki, mutta huono isäntä: sitovasti ja pahimmillaan maakohtaisesti asetettavat tavoitteet vähentävät kustannustehokkuutta ja joustavuutta päästövähennystoimissa maiden sisällä ja maiden välillä. 30 % tavoite on sinällään hyväksyttävissä, jos siitä ei tule maakohtaista ja esimerkiksi Suomelle tärkeän energiaintensiivisen teollisuuden edut voidaan riittävällä tavalla huomioida.

Tärkeää on myös huolehtia siitä, ettei teknisempiin säännöksiin kirjata kalliita ja tehottomia velvoitteita esimerkiksi huoneistokohtaisten mittareiden muodossa. Vastaavantyyppisiä huolia liittyy samanaikaisesti käsiteltävään rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin.

Uusiutuvaa energiaa koskeva ehdotus on monella tavoin hyvä pohja jatkoneuvotteluille. Aiemmin linjattuun, uusiutuvan energian 27 % unioninlaajuiseen tavoitteeseen ei ehdoteta muutosta. Metsä- ja biotalouteen panostavalle Suomelle keskeisiä kysymyksiä ovat liikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden edistäminen ja biomassalle asetettavat kestävyyskriteerit.

Bioenergia vaikuttamisen kärkenä

On erittäin myönteistä, että komissio haluaa jatkaa kehittyneiden biopolttoaineiden edistämispolitiikkaa ja yhteisiä tavoitteita myös 2020-luvulla. Suomen tuoreen energia- ja ilmastostrategian näkökulmasta on tärkeää kuitenkin varmistaa, että kansallisesti voidaan asettaa EU:n vaatimuksia korkeampia ja laveampia velvoitteita. Monet biopolttoaineita koskevat artiklaehdotukset ovat tulkinnanvaraisia muun muassa kalkkiviivoille jatkuneen valmistelun vuoksi. Tiiviit neuvottelut ovat siis vielä tarpeen, erityisesti kehittyneiden biopolttoaineiden raaka-aineluettelon osalta.

Uutuutena erityisesti kiinteän metsäbiomassan energiakäytön kestävyyskriteerit sisältyvät ehdotukseen. Hyvää on se, että kriteerit perustuisivat maatason tarkasteluun. Ensiarvoisen tärkeää on huolehtia siitä, että hallinnollinen taakka asiassa pysyy kohtuullisena muun muassa nojautumalla jo olemassa oleviin järjestelmiin.

Komissio ehdottaa myös uusiutuvan energian tukijärjestelmien avaamista osin muille jäsenvaltioille. Suomi katsoo, että velvoitetta ei tule asettaa vaan avaaminen jäisi vapaaehtoisuuden varaan. Tukien kohdentamisen ongelmat sekä jäsenvaltioiden toimintaympäristön, lainsäädännön, verotuksen jne. erot ovat peruste tähän kantaan.

Ehdotettuun energiaunionin hallintomalliin sisältyy velvoite laatia kansallinen, päivitettävä energia- ja ilmastosuunnitelma väliraportteineen komissiolle. Hallintomalliin liittyviä huolia on kaksi. Ensinnäkin on tarpeen huolehtia siitä, että laaditaan selvät ja reilut pelisäännöt tilanteeseen, jossa EU-tason energiatehokkuutta tai uusiutuvan energian tavoitteita ei oltaisi saavuttamassa: itse näkisin, että perussopimuksen mukaiset normaalit menettelyt ja toimivallat riittävät tässäkin tilanteessa.

Toinen kriittisesti tarkasteltava asia on, että erilaiset jäsenvaltioiden raportointirasitteet eivät näytä todellisuudessa kevenevän. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista ja hallinnollinen taakka on myös ristiriidassa komission yleisten pyrkimysten kanssa.

Sähkön sisämarkkinoiden ja ylipäänsä markkinamallin kehittäminen on kovin tärkeä ja ajankohtainen aihe muun muassa sään mukaan vaihtelevan uusiutuvan tuotannon lisääntyessä ja keskinäisriippuvuuksien kasvaessa. Säädösehdotuksia on kaikkiaan neljä. Lyhyesti sanoen pyrkimyksenä on mahdollistaa markkinoiden tehokas toiminta ja aktivoida asiakkaita. Suomen kannalta ehdotukset ovat laajalti kannatettavia ja myös oman kansallisen strategiamme mukaisia.

Miten jatketaan?

EU:n kolmen keskeisen toimielimen – neuvoston, parlamentin ja komission – yhteinen lainlaadintatyö on siis alkamassa. Parlamentti on nimennyt vastuuvalmistelijat ja neuvosto ottaa ensi askeleita sisäisissä neuvotteluissaan. Helmikuun lopun energianeuvostossa käydään evästävä keskustelu monista talvipaketin ehdotuksista.

Pisimmälle Maltan kaudella päästäneen energiatehokkuussäädöksissä.  Useimpien ehdotusten osalta työ tiivistyy vasta syksyllä Viron puheenjohtajakaudella. Valmiimpaa toimielinten triangelidraamasta voidaan odottaa parin vuoden sisällä.

Riku Huttunen on TEM:n energiaosaston ylijohtaja

Valtioneuvoston 2.2.2017 eduskunnalle lähettämät kirjelmät liittyen komission ehdotuksiin

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (uusiutuvan energian direktiivi)

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähkön sisämarkkinoista

Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Energiaunionin hallintomallista

Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi riskeihin varautumisesta sähköalalla ja direktiivin 2005/89/EY kumoamisesta

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta (ACER-asetus)

Tulosta

Päivitetty 8.2.2017


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot