Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

EUE-kolumni: EU:n puolustuspuhe - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista : EU-edustuston kolumnit

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 3.3.2017

EUE-kolumni: EU:n puolustuspuhe

Kuva: Rockcohen via Wikimedia Commons
EU:n laajentumisjuhlallisuuksia Brysselin Cinquantenaire-puistossa vuonna 2004.
EU:n laajentumisjuhlallisuuksia Brysselin Cinquantenaire-puistossa vuonna 2004.

EU on viime vuodet rämpinyt syvemmässä suossa kuin Mika Myllylä kiivaimpina harjoituskausinaan. Unionia on moukaroitu niin talous- kuin pakolaiskriisillä. Joidenkin mielestä viime kesän Brexit-äänestyksen tulos oli alku ketjureaktiolle, joka uhkaa jopa koko EU:n olemassaoloa. Iso-Britannia on aina ollut monellakin tavoin EU:n outolintu eikä Brexit-äänestyksen tuloksesta tule tästä syystä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä unionin elämänlangan vahvuudesta.

EU-kriittiset liikkeet pyrkivät vaikuttamaan kansalaisten näkemyksiin unionista vähintäänkin venyttämällä totuutta EU:sta. Kommentit EU:sta tehottomana ja kalliina byrokratian kehtona, joka keskittyy kurkkujen ja banaanien käyryyksiin ja muihin turhanpäiväisyyksiin, eivät ole kovinkaan harvinaisia luonnehdintoja unionista EU-kriitikoilta.

Tarkastelemalla EU:n saavutuksia viime vuosilta on kuitenkin helppo kyseenalaistaa nämä väitteet. Esimerkiksi talous- ja rahoitusasioiden puolella unioni on ottanut merkittäviä askeleita rahoitusmarkkinoiden ja talouden vakauden lisäämiseksi perustamalla yhteisen valvonta- ja kriisinratkaisumekanismin. EU reagoi nopeasti myös ns. Panama-vuotoon käynnistämällä monia aloitteita veronkierron ja veropetosten estämiseksi. Nämä liittyvät mm. yritysten raportointivaatimuksiin ja verohallintojen koordinointiin ja tietojenvaihtoon. Edelleen EU on ollut päättäväinen investointien tukemisessa perustamalla ennätysnopeasti Euroopan strategisten investointien rahaston. Rahaston alku on ollut lupaava ja nyt komissio on tehnyt jo uuden esityksen rahaston toimikauden pidentämiseksi.

EU-kriitikot myös sysäävät mielellään syyn viime vuosien heikosta talouskehityksestä Euroopassa EU:n kontolle. EU:n väitetään tukahduttavan kasvun liiallisella sääntelyllä. On totta, että finanssikriisin seurauksena erityisesti rahoitusmarkkinoiden sääntelyä on tuntuvasti lisätty. Toisaalta voidaan argumentoida, että ennen finanssikriisiä rahoitusmarkkinoiden sääntelyn purkamisessa tehtiin ylilyöntejä, joihin on nyt viime vuosina vastattu. Lisäksi osasta rahoitusmarkkinoiden sääntelystä sovitaan globaalilla tasolla, missä EU on vain yksi monista toimijoista.

Edelleen tarkastelemalla yksityiskohtaisemmin EU-maiden talouskehitystä ei voi välttyä johtopäätöksestä, että väitteet EU:n (tai euron) toimimisesta rautapallona nilkassa, joka hidastaa kasvua, ovat liioiteltuja. Mikäli EU luonnonlain tavoin estäisi talouskasvua aina ja kaikkialla, eivät esimerkiksi Saksan, Ruotsin, Maltan tai Luxemburgin viime vuosien kasvuluvut olisi mahdollisia. Syyttävää sormea heikosta talouskasvusta voidaan ainakin osittain osoittaa jäsenmaiden suuntaan. Edistyminen kasvun kannalta keskeisissä rakenteellisissa uudistuksissa on ollut paikoin luvattoman heikkoa. Esimerkiksi vuoden 2015 komission EU-jäsenmaille antamista maakohtaisista suosituksista yli puolen kohdalla edistymistä ei ollut tapahtunut lainkaan tai ainoastaan rajoitetusti arvioitaessa tilannetta seuraavana vuonna.

Katri Puhakainen/EUE
Sami Napari on talouspolitiikan erityisasiantuntija Suomen pysyvässä EU-edustustossa.
Sami Napari on talouspolitiikan erityisasiantuntija Suomen pysyvässä EU-edustustossa.

Myös tuorein, viime vuoden lopulle ajoittuva, Eurobarometrin kyselytutkimus kansalaisten suhtautumisesta unioniin osoittaa, että EU:n positiivisesti kokevien osuus on edelleen vastaleiriä suurempi eikä Brexit-äänestyksen tuloksella ole tältä osin ollut ainakaan toistaiseksi laajempia heijastusvaikutuksia.

Toisaalta samaan aikaan Eurobarometrin tulokset antavat nostetta ja toivoa EU-kriittisille voimille. EU:hun positiivisesti suhtautuvien kansalaisten osuus on viimeisten kymmenen vuoden aikana pudonnut 15 prosenttiyksiköllä kun taas negatiivisesti suhtautuvien leiri on vastaavasti harpannut kymmenellä prosenttiyksiköllä. Vastaava trendi havaitaan tarkasteltaessa kansalaisten näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta: optimistisesti EU:n tulevaisuuden näkevien osuus on kutistunut merkittävästi samaan aikaan kun pessimistisesti suhtautuvien osuus on kasvanut.

Tänä vuonna kolmessa merkittävässä EU-maassa – Hollannissa, Ranskassa ja Saksassa – käydään vaalit, joissa EU on keskeisesti esillä. Näiden vaalien tulokset antavat suuntaa koko EU:n kehitykselle. Ottaen huomioon EU:n merkittävät saavutukset mm. rauhan, demokratian, ihmisoikeuksien ja taloudellisen hyvinvoinnin edistäjänä, täytyy vain toivoa, että EU:n puolustajat onnistuvat viestimään niistä äänestäjiin vetoavalla tavalla ja samalla torjumaan vastapuolen pyrkimykset pelata ihmisten tunteilla vailla totuuspohjaa olevilla väittämillä EU:sta.

Sami Napari

Kirjoittaja on talouspolitiikan erityisasiantuntija Suomen pysyvässä EU-edustustossa.

Tulosta

Päivitetty 9.3.2017


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot