Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Jäsenmailla erilaisia näkemyksiä AV-direktiivin muuttamisesta - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista : Uutiset

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 24.5.2017

Jäsenmailla erilaisia näkemyksiä AV-direktiivin muuttamisesta

Kuva: William Iven
Ipad (Photo William Iven), Ipad (Photo William Iven), Ipad (Photo William Iven), Ipad (Photo William Iven)

EU:n kulttuurineuvosto saavutti keskiviikkona 23. toukokuuta yleisnäkemyksen audiovisuaalisia mediapalveluita koskevan direktiivin muuttamisesta ristiriitaisissa tunnelmissa. Suomi pitää tärkeänä audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan sääntelyn yhdenmukaistamista EU:ssa, mutta äänesti nykymuotoista ehdotusta vastaan yhdessä Irlannin, Hollannin, Tanskan, Luxemburgin, Tšekin ja Ison Britannian kanssa.

Audiovisuaalisten mediapalveluiden alan toimintaympäristö on muutoksessa. Netflixin kaltaisten suoratoistopalveluiden ja sosiaalisen median jakoalustojen kuten Youtuben yleistyttyä perinteiset ja uudet mediat ovat lähentyneet toisiaan.

Komissio antoi toukokuussa 2016 ehdotuksen audiovisuaalisia mediapalveluita koskevan direktiivin muuttamisesta nykyiisin markkinarealiteetteihin paremmin sopivaksi. Tavoitteena on, että audiovisuaalinen media – elokuvat, tv-ohjelmat ja videot – voisivat vapaasti ja tasapuolisesti liikkua EU:ssa riippumatta niiden julkaisumuodosta (esim. internet, tilausvideopalvelut ja perinteinen tv).

Digitaalisten sisämarkkinoiden esteiden purkaminen, investointien lisääminen ja uusien palveluiden synnyttäminen tarjoaa valtavan potentiaalin eurooppalaiselle AV-sektorille.

Suomi: tavoitteisiin vähemmällä sääntelyllä

Suomi pitää tärkeänä tavoitteena audiovisuaalisia mediapalveluita koskevan sääntelyn yhdenmukaistamista EU:ssa ja on periaatteessa kannattanut AV-direktiivin uudelleentarkastelua.

Suomi ei kuitenkaan kannata ehdotukseen sisältyvää direktiivin soveltamisalan laajentamista sosiaalisen median palveluihin. Kokouksessa Suomi esitti huolensa siitä, että vaikutusarviota soveltamisalan laajentamisesta ei ole tehty.

Sääntelyn lisääminen ja soveltamisalan laajentaminen sosiaalisen median palveluihin nyt esitetyssä laajuudessa vaarantaisi Suomen näkemyksen mukaan sananvapauden ja avoimen internetin tärkeitä periaatteita, jotka osaltaan luovat pohjaa demokraattiselle modernille yhteiskunnalle. Sääntely lisäisi tarpeettomasti myös hallinnollista taakkaa ja loisi oikeudellista epävarmuutta.

Suomi on kannattanut tasaista sääntelyllistä pelikenttää perinteiselle tv-toiminnalle ja internetin kautta tarjottaville palveluille, mutta siihen pitäisi pyrkiä purkamalla sääntelyä perinteisiltä medioilta, eikä laajentamalla uusiin medioihin.

Alaikäisten suojelussa mediakasvatus tärkeää

Yhtenä tavoitteena ehdotuksessa on myös alaikäisten suojelun lisääminen ja vihapuheen torjunta.

Kokouksessa myös Suomi korosti, että alaikäisten suojelu heille sopimattomalta sisällöltä ja vihapuheelta on ehdottoman tärkeää. Sääntelyn lisääminen on kuitenkin Suomen mielestä väärä ja tehoton tapa puuttua haitallisia sisältöjä koskeviin ongelmiin. Valvonnan lisäämisen sijaan olisi panostettava tietoisuuden lisäämiseen ja edistettävä kriittistä medialukutaitoa, mediakasvatusta sekä itsesääntelytoimia. Lisäksi Suomi katsoo, että jo olemassa olevalla sääntelyllä haitallisiin sisältöihin voidaan tarvittaessa puuttua tehokkaasti.

Ehdotus pyrkii myös vahvistamaan eurooppalaisen elokuvatuotannon ja muun av-sisällön tuotantoa ja jakelua. Tilausvideopalvelut velvoitettaisiin varaamaan vähintään 30 % ohjelmaosuus eurooppalaisille teoksille. Suomi katsoo, että kiintiöiden sijaan tulisi investoida laadukkaaseen sisältöön sekä edistää eurooppalaisten sisältöjen saatavuutta uusilla palvelualustoilla, mm. helpottamalla lisensointikäytäntöjä.

Käsittely jatkuu kolmikantaneuvotteluissa

AV-direktiivi sisältää nykyisellään säännöt sekä televisiolähetystoiminnalle että tilattaville audiovisuaalisille mediapalveluille. AV-direktiivillä on luotu pohja audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisille sisämarkkinoille. Suomi on tuonut näkemyksiään esiin koko direktiivin käsittelyn ajan ja pyrkinyt vaikuttamaan sen sisältöön. Direktiivi on saatettu Suomessa voimaan pääosin tietoyhteiskuntakaareen sisältyvillä säännöksillä.

Yleisnäkemys tarkoittaa neuvoston kantaa Euroopan parlamentin kanssa käytyihin neuvotteluihin. Euroopan parlamentti äänesti neuvottelumandaatistaan täysistunnossa 18.5.2017. Seuraavaksi ehdotuksesta aloitetaan kolmikantaneuvottelut Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kesken.

Lisätietoja:     
Erityisasiatuntija Johanna Koponen, Suomen Pysyvä EU-edustusto, johanna.koponen@formin.fi, p. +32 22878525
Ylijohtaja Olli-Pekka Rantala, LVM, olli-pekka.rantala@lvm.fi, p. 050 344 3400
Kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä, OKM, laura.makela@minedu.fi, p. 040 534 4753
Neuvotteleva virkamies Mirka Meres-Wuori, LVM, mirka.meres-wuori@lvm.fi, p. 050 576 6595

Tulosta

Päivitetty 25.5.2017


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot