Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

EUE-kolumni: ECHAlle täysi kymppi - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 13.6.2017

ECHAlle täysi kymppi

Kuva: ECHA/Lauri Rotko
ECHA kemikaalit Kuva Lauri Rotko
ECHA on kymmenvuotistaipaleensa aikana kerännyt luokitustiedot yli 130,000 kemikaalista.

EU:n kemikaalivirasto ECHA täytti kesäkuussa 10 vuotta. Sankari juhli kotonaan, Helsingin Annankadun varrella olevassa, vehreää Vanhan kirkon puistoa vastapäätä olevassa viehättävässä talossaan. Onnittelijoita oli paikalla suuri määrä: vanhoja tuttuja, isät ja äidit, kummit ja kaverit, me viraston pihtisynnytyksessä mukana olleet, myöhemmissä vaiheissa sen hallintoelimissä toimineet, valtioneuvosto pääministeri Sipilän johdolla, Helsingin kaupungin johtoa, komissaareja ja ministereitä.

Vieköön Silvio haluamansa Parmaan

Kuten monet muistavat, kemikaaliviraston sijoittuminen Helsinkiin oli mutkikkaan prosessin tulosta. Vuosituhannen vaihteessa komissio teki ehdotuksensa kymmenen uuden viraston perustamisesta. Suomi lähti tavoittelemaan elintarvikevirastoa, jonka perustaminen oli ollut vireillä jo muutaman vuoden, BSE-kriisin puhkeamisesta lähtien. Suomella oli monta hyvää perustetta saada juuri elintarvikevirasto itselleen ja näin ajatteli valtaosa muistakin jäsenmaista: vain Italian hallitus piti elintarvikeviraston sijoittamista Suomeen mahdottomana ja katsoi sen sopivan mainiosti Parmaan, kinkun ja juuston tyyssijaan. Yhdessä välissä pääministerit Lipponen ja Berlusconi sopivatkin tästä jo, mutta yön yli nukuttuaan Berlusconi perui diilin.

Kuva: Valtioneuvoston kanslia/Laura Kotila
ECHA Kuva  Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia
Pääministeri Juha Sipilä piti juhlapuheen Kemikaaliviraston 10-vuotisjuhlassa

Alkoi pienimuotoinen jäätyneen konfliktin vaihe, jossa yksi jäsenmaa kannatti Parmaa ja muut jäsenmaat Helsinkiä. Uusi pääministeri Matti Vanhanen, joka ei ollut samalla tavalla lukinnut itseään elintarvikevirastoasiaan, halusi eroon tästä ongelmasta.

Loppusyksyllä 2003 hän antoi tehtäväksi kartoittaa virastovaihtoehdot, jos oletetaan, ettei Suomi elintarvikevirastoa saa. Tarjolla oli vielä runsas puoli tusinaa virastoa – joillekin oli kotipaikka jo hahmoteltu. Kehitin elintarvikevirastokampanjan pohjilta arviointikehikon, jolla rankkasin eri vaihtoehdot. Finaaliin pääsi neljä: tartuntatautivirasto, perusoikeusvirasto, tietoturvavirasto ja kemikaalivirasto.

Koska kemikaalivirastolla oli potentiaali kasvaa isoksi ja merkittäväksi virastoksi ja sillä oli Suomen kannalta tuntuvaa teollisuuspoliittista kiinnostavuutta, päädyimme esittämään sitä pääministerimme pelikortiksi huippukokoukseen. Ellei kaikkien tiedossa olisi ollut Suomea nöyryyttänyttä Italian käytöstä, Suomella tuskin olisi ollut mahdollisuuksia vaatia yhtä isoimmista virastoista itselleen. Olimme kuitenkin omalla asiallisella käytöksellämme keränneet sympatiapisteitä niin, että Vanhasen vaatimukselle oli halua myöntyä. Kemikaalivirastolla olisi ollut monta ottajaa, vahvoja teollisuuskaupunkeja merkittävissä jäsenmaissa.

Rohkea etunoja takasi ennätystuloksen

Lähdimme kalastamaan isoa kalaa vesillä, joka oli muutoinkin karikkoinen. Viraston perustaminen ei ollut lainkaan varmaa, vaikka se oli komission listalla. Kaikki riippui siitä, saadaanko taustalla oleva lainsäädäntö valmiiksi ja hyväksytyksi. Teollisuus ja sen myötä monet jäsenmaat olivat varsin epäileväisiä REACH-asetuksen hyödyllisyydestä. Lobbaus REACHin kaatamiseksi kävi hyvin kuumilla kierroksilla. REACH-asetuksen loppuvaiheet osuivat Suomen pj-kaudelle 2006 ja Suomi onnistui kuin onnistuikin saamaan sen läpi.

Vanhasen hallituksessa kemikaalivirastosta haluttiin tehdä menestystarina, haluttiin näyttää, että Suomi on mallikas isäntä, ja Suomi myös ottaa kaiken hyödyn irti uudesta virastosta. Valtiosihteeri Risto Volanen oli tässä ratkaisevassa roolissa. Hän näki heti millaisia seurannaisvaikutuksia virastolla voi olla: se tuo vuosittain kymmeniä tuhansia kokousmatkalaisia Helsinkiin; se houkuttelee pitämään alan kansainvälisiä konferensseja Helsingissä; se levittää hyvää Suomi-viestiä kautta Euroopan, kun henkilökunta viihtyy ja vierailijat hoidetaan hyvin. Globaalisti REACH nostaa Euroopan alan johtorooliin – Eurooppa määrittää kemikaalialan standardit ja tavoitteet, ja muu maailma sopeutuu siihen, hahmotteli Volanen.

Jo ennen REACH-asetuksen hyväksymistä oli Suomessa jo aloitettu konkreettinen viraston perustamisen valmistelu. Riskillä pelattiin. Sain sivutoimisen nimityksen valtioneuvoston virastomestariksi, toimimaan valtioneuvoston yhteysmiehenä kaikissa viraston perustamiseen liittyvissä asioissa komission, Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän ja muiden tahojen suuntaan.

Ensimmäinen ja isoin tehtävä oli etsiä virastolle tilat. Viikki oli tarjolla, muttei enää ollut yhtä luonteva paikka kuin mitä se olisi ollut elintarvikevirastolle. Konsultin avulla kartoitimme tarjonnan ja näin valikoitui kymmenen vaihtoehtoa, jotka tutkimme yhdessä komission kanssa tarkkaan. Annankadun kiinteistö, joka sitten valittiin, tuli kisaan vasta loppukierroksilla, kun vakuutusyhtiö Varma päätti siirtyä siitä Ruoholahteen.

Muita valmisteluvaiheen asioita oli mm. henkilöstön houkutteleminen Helsinkiin: valmistimme nimenomaan mahdollisille viraston työntekijöille suunnattuja esitteitä ja videon Helsingistä, perustimme infopisteen yhdessä kaupungin kanssa, kävimme eri EU-tilaisuuksissa esittelemässä ECHAn tulevaa kotia. Markkinoimme Helsingin palvelutarjontaa, vapaa-ajan mahdollisuuksia, turvallisuutta, liikenneyhteyksiä, luontoa ja elämän laatua. Helsingin kaupunki satsasi asuntoasioihin, se palkkasi vuokravälitysfirman virastolaisten vapaasti käytettäväksi. Panimme pystyyn Helsingin eurooppalaisen koulun, ensin aivan kansallisin varoin ja ehdoin. Vasta myöhemmin koulu liittyi Eurooppa-koulujärjestelmään. Mutkikkaita asioita oli selvitettävä myös mm. tulli- ja ALV-asioissa, henkilöstön erilaisissa privilegioissa jne.

Kuva: ECHA/Lauri Rotko
ECHA Annankatu Kuva Lauri Rotko
Euroopan kemikaalivirasto ECHA sijaitsee Annankadulla Helsingissä.

Tyytyväistä väkeä

Ennakolta oli vallalla käsitys, ettei kukaan halua tulla syrjäiseen, pimeään ja kylmään Suomeen. Moni jäikin tulematta, mutta ECHAlla ei ole ollut mitään muista virastoista poikkeavaa ongelmaa löytää osaavaa henkilöstöä. Ja ne jotka ovat tulleet, viihtyvät keskimäärin paremmin kuin juuri missään muussa virastossa. Ne, jotka tulivat, antavat arvoa kaupungin turvallisuudelle, lasten harrastusmahdollisuuksille, luonnossa liikkumiselle, puhtaudelle ja ylipäänsä sille, että kaikki toimii niin kuin pitää.

Komission puolelta virastovalmistelutiimin johdossa oli yksikönpäällikkö Geert Dancet, josta tuli ensin väliaikainen pääjohtaja, sitten kahdeksi viisivuotiskaudeksi pääjohtaja ja joka nyt tämän vuoden lopulla jättää viraston hyvillä mielin. Dancetin tiimi oli harvinainen ilmiö EU-maailmassa: sen into ja uutta luova dynamiikka oli käsin kosketeltavaa – tiimi todella koki olevansa luomassa jotakin kertakaikkisen uutta. Ja se myös onnistui tässä.

Kuva: EUE/Kaisa Amaral
Jyri Ollila
Jyri Ollila Jyri Ollila on erityisasiantuntija EUE:ssa, ja hän työskenteli 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen Valtioneuvoston EU-sihteeristössä.

EU:n piirissä ei ole kemikaaliviraston kaltaista menestystarinaa. Se on pysynyt kautta vuosien kaikissa asetetuissa aikatauluissaan; se on kasvanut nopeasti ja silti hallitusti yhdeksi suurimmista virastoista; se on osaavalla työllään saavuttanut hämmästyttävällä tavalla alan teollisuuden luottamuksen ja globaalin johtoroolin. Annankadulla työskentelee yli 600 virkamiestä kaikista jäsenmaista, eniten tietysti suomalaisia.

Mitä ECHA sitten tekee? Se arvioi ja rekisteröi kaikki teollisuuden käyttämät kemikaalit, myöntää käyttölupia ja antaa lausuntoja kemikaalien turvallisuudesta. Näin ECHA rakentaa ihmisen, eläinten ja ympäristön terveyden kannalta turvallisempaa maailmaa. Se on myös luonut arviointi- ja testausjärjestelmiä, joiden myötä esimerkiksi eläinkokeita pystytään tuntuvasti vähentämään. Luomalla toimivan standardijärjestelmän se vahvistaa teollisuuden toimintaympäristöä ja näin tukee teollisuutemme kilpailukykyä. ECHA on merkittävä tekijä, kun EU hahmottelee esimerkiksi kiertotalouden ja jäteasioiden tulevia linjauksia, tai kun laajemmin toteutetaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

Tästä kohti seuraavia vuosijuhlia!

Jyri Ollila

Jyri Ollila on erityisasiantuntija EUE:ssa, ja hän työskenteli 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen Valtioneuvoston EU-sihteeristössä.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 13.6.2017


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot