Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Muuttuva turvallisuus Euroopan unionissa - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista : Uutiset

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 29.9.2017

Muuttuva turvallisuus Euroopan unionissa

Kuva: EEAS
Cyber Security (Photo EEAS)

Turun äskettäiset väkivallanteot ovat osaltaan tuoneet terrorismin kouriintuntuvaksi osaksi myös Suomen turvallisuusympäristöä. Huolestuneet kansalaiset, toimittajat ja poliitikot pohtivat, miten vastaavat iskut voidaan tulevaisuudessa estää ja miten niihin voidaan valmistautua vielä paremmin.

Mutta voidaanko tällaisia järjettömiä tekoja ylipäätään ehkäistä ennalta? Miten se tehdään, varsinkin jos tekijöiksi profiloituu itsenäisesti toimivia yksilöitä, joiden elämä on syystä tai toisesta joutunut väärälle raiteelle? Jos tekoja ja niihin johtanutta innoitusta on vaikea ymmärtää, miten viranomaiset voivat ennakoida tai edes toimia? Kuinka valmistautua siihen, minkä ei (vielä) edes tiedetä tapahtuvan?

Mitä EU:ssa tehdään?

Turvallisuudessa ensisijainen vastuu on kansallisilla viranomaisilla. EU voi kuitenkin antaa merkittävää tukea parantamalla tiedonvaihtoa uhkista, tehostamalla yhteistyötä ja kaventamalla terrorismin elintilaa.

EU:n turvallisuusunionin alueella on tehty useita toimenpiteitä ja lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään vaikeuttamaan terrori-iskujen toteuttamista. Schengen-alueelle saapuville matkustajille tehtäviä turvatarkastuksia on tehostettu ja jo keväällä 2016 tulivat voimaan uudet lentomatkustajien rekisteritietoja koskevat EU-säännöt. Tietojärjestelmien yhteentoimivuutta pyritään parantamaan, jotta esimerkiksi terroristien mahdollisuudet liikkua EU-maissa eri henkilöllisyyksiä hyväksi käyttäen tai viranomaisia pakoillen vähenisivät.

Joissakin tapauksissa terroriuhka tulee rajojen sisältä tai rajatonta kyberympäristöä hyväksikäyttäen, jolloin uhkaa on vaikea pysäyttää konkreettisesti ulkorajoilla. EU tukee kansallisia viranomaisia myös radikalisoitumisen ehkäisemisessä eri yhteisöissä sekä mm. terroristisen sisällön poistamisessa internetistä yhdessä internet-yritysten ja palveluntuottajien kanssa. EU:n sisällä tehdään myös yhteistyötä jäsenmaiden viranomaisten kanssa pehmeiden kohteiden, kuten sairaaloiden, lentokenttien ja rautatieasemien, paremmaksi suojelemiseksi. Ongelmaa torjutaan tämän lisäksi EU-rikosoikeudellisin keinoin, eli esimerkiksi uusilla keinoilla rahanpesun ja laittomien rahansiirtojen torjumiseksi sekä rikollisten ja terroristien varojen jäädyttämiseksi ja takavarikoimiseksi.

Tiedonhankinnan, -vaihdon ja analyysin keskeinen rooli

Paljon on tehty ja on tekeillä eri alueilla, mutta tiedonhankinta ja analyysi ja näiden pohjalta tehtävä operatiivinen lainvalvontatyö tulevat säilymään keskiössä. Kun viranomaisilla on tilanteesta kokonaisvaltaisempi kuva, pystytään vastaus sekä suuntaamaan että mitoittamaan paremmin. Analyysi ohjaa omalta osaltaan kansallisten viranomaisten operatiivista toimintaa, jonka tuloksena parhaassa tapauksessa uhkat jäävät toteutumatta tai ainakin niiden seurauksia voidaan minimoida.

On hyvä muistaa, että menestyvä yhteiskunta joutuu varautumaan hyvin erityyppisiin uhkiin. Niitä ei enää nykymaailmassa voi kätevästi erotella sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden karsinoihin. Myös kyberulottuvuus ja joidenkin uhkien hybridiluonne asettavat uudenlaisia haasteita. Terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, mutta myös muut turvallisuusuhkat liittyvät enenevässä määrin toisiinsa. Tämän myötä myös tiedustelupalvelujen ja lainvalvontaviranomaisten toiminnan kohteet ovat yhä useammin yhteneväisiä. Onkin loogista puhua kokonaisturvallisuudesta, jossa kaikilla viranomaisilla on oma tärkeä roolinsa ja jossa nopean ja systemaattisen tiedonvaihdon ja yhteistyön merkitys korostuvat entisestään.

Tavoitteena EU-tason kokonaiskuva

Olemassa olevia tietomassoja on valtavasti eikä arvokas tieto ole pelkästään viranomaistietoa tai edes yksittäisen viranomaisen hallussa. Hyvään kokonaiskuvaan tarvitaan erityyppistä tietoa, esimerkiksi poliisin rikostiedustelutietoja ja julkisia lähteitä. Kyky yhdistellä relevanttia tietoa ja luoda siitä osiensa summaa suurempi kokonaisuus on ensiarvoisen tärkeää. Tätä työtä ei rajat ylittävissä tilanteissa kuten kansainvälisen terrorismin tai järjestäytyneen rikollisuuden kohdalla voida kuitenkaan tehdä pelkästään kansallisesti. Kattava kokonaiskuva pystytään yhä useammin laatimaan vain kansainvälisellä tasolla.

EU:n lainvalvontavirasto Europol käsittelee, yhdistelee ja analysoi tietokannoissaan valtavia määriä tietoa, joka on toimitettu sille EU-jäsenmaista ja kolmansista maista. Pienempiä tai isompia tiedon paloja, joilla on liittymäkohtia toisiinsa ja jotka muodostavat monimuotoisen kokonaisuuden. On ensiarvoisen tärkeää, että Europol pystyy toimialueellaan täyttämään tehtävänsä EU-tason informaatio- ja analyysikeskuksena. Tässä tehtävässä se pystyy onnistumaan vain jäsenvaltioiden viranomaisten tuella ja niiden toimittamaan tietoon nojautuen.

Mari Hämäläinen
Kirjoittaja työskentelee poliisiasioiden erityisasiantuntijana Suomen Pysyvässä EU-edustustossa

Kirjoitus on alunperin julkaistu Eurooppalainen -lehdessä.

Tulosta

Päivitetty 29.9.2017


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot