Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

EUE-kolumni: Itäinen kumppanuus – Voimaa kumppanuudesta #StrongerTogether - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista : EU-edustuston kolumnit

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 23.11.2017

Itäinen kumppanuus – Voimaa kumppanuudesta #StrongerTogether

Kuva: EU
Edellinen itäisen kumppanuuden huippukokous järjestettiin Riiassa vuonna 2015.
Edellinen itäisen kumppanuuden huippukokous järjestettiin Riiassa vuonna 2015.

Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä – tässä ovat kuusi itäisen Euroopan maata, joiden kanssa EU:lla ja sen jäsenmailla on jo vuodesta 2009 ollut yhteinen naapuruuspolitiikka, itäinen kumppanuus (Eastern Partnership). Huippukokous itäisten kumppanimaiden kanssa alkaa Brysselissä huomenna 24.11.2017, ja yhteisten istuntojen lisäksi päivään mahtuu lukuisia kahdenvälisiä tapaamisia. Pääministeri Juha Sipilän ohjelmassa ovat tapaamiset Ranskan ja Georgian pääministerien ja Ukrainan presidentti Petro Poroshenkon kanssa.

Ruotsin ja Puolan ulkoministerit Carl Bildt ja Radoslaw Sikorski esittivät ajatuksen itäisestä kumppanuudesta toukokuussa 2008. Huominen huippukokous on kumppanuuden viides ja ensimmäinen Länsi-Euroopassa järjestettävä – aiemmat olivat Prahassa, Varsovassa, Vilnassa ja viimeksi Riiassa toukokuussa 2015.

Itäisen kumppanuuden tavoitteena on tukea EU:n itäisen naapuruston kehitystä ja parantaa yhteyksiä EU:n kanssa, ihmisten ja tavaroiden liikkumista rajojen yli. Kolmella kumppanimaalla onkin viisumivapaus EU:n kanssa: Ukraina sekä Georgia saivat vapauden tänä vuonna, Moldova jo pari vuotta sitten.  Viisumivapaus kiinnostaisi myös Armeniaa ja Azerbaidzhania, mutta ennen keskustelun aloittamista niiden pitää täyttää usean vuoden ajan moitteettomasti viisumihelpotus- ja takaisinottosopimuksia. Nämä sopimukset ovat vasta neuvoteltavina Valko-Venäjän kanssa.

Koska kumppanuudet ja julistukset jäävät usein puheiden tasolle, komissio lähti tällä kertaa ajoissa valmistelemaan Brysselin huippukokoukseen konkreettisia tavoitteita. Ne perustuvat Riian huippukokouksessa sovituille prioriteeteille, joita ovat hyvän hallinnon kehittäminen, markkinamahdollisuuksien edistäminen, liikkuvuus ja ympäristö sekä ihmisten välisten kontaktien edistäminen. 
 

Erasmus+-ohjelma laajenee

Itäisen kumppanuuden maissa asuu 75 miljoonaa ihmistä ja EU on tukenut maita kumppanuuden alettua yhteensä 5,4 miljardilla eurolla. Itäistä kumppanuutta pidetään menestyksekkäänä EU:n ulkopolitiikan välineenä. Opiskelija- ja tutkijavaihtoon Erasmus+-ohjelman kautta on kolmen viime vuoden aikana osallistunut 12 000 henkeä. Seuraavana tavoitteena on laajentaa vaihtoa entisestään, jotta myös ammattiin opiskelevat ja työharjoittelua tekevät hyötyisivät tästä. Huippukokouksessa halutaan panostaa nuoriin ja jo viime kesänä järjestettiin itäisen kumppanuuden nuorisofoorumi Varsovassa.

Itäisen kumppanuuden tarvetta on perusteltu viime vuosina erityisesti itäisten naapureiden yhteiskunnallisen resilienssin eli sisäisen kestokyvyn vahvistamisella. EU:ssa on nähty välttämättömänä, että kumppanimaissa toteutettaisiin yhteiskunnallisia ja taloudellisia reformeja. Itäistä kumppanuutta ei ole suunnattu ketään vastaan, eikä kumppanimaita haluta asettaa valintatilanteeseen EU:n ja vaikkapa Venäjän välillä. Itäisen kumppanuuden huippukokouksen yhteydessä Armenia ja EU allekirjoittavat uuden kumppanuussopimuksen (CEPA – Comprehensive and Enhanced Partnership Agreement). Armenia kuuluu Valko-Venäjän lailla Venäjä-vetoiseen Euraasian talousunioniin.

Itäinen kumppanuus täyttää kohta kymmenen vuotta ja maailma kumppanuuden ympärillä ja maissa itsessään on muuttunut paljon. Kuudesta kumppanimaasta ainoastaan Valko-Venäjä ei ole mukana aseellisessa tai jäätyneessä konfliktissa. Armenialla ja Azerbaidzhanilla on vieläpä välillään Vuoristo-Karabahin konflikti. Onneksi maat mahtuvat kuitenkin samaan kokouspöytään.

Edistyneemmille kumppanimaille eli Ukrainalle, Georgialle ja Moldovalle, joiden kanssa EU:lla on assosiaatiosopimus, olisi tärkeää saada lupaus unionilta jostain seuraavasta askeleesta eli EU-jäsenyydestä. Tämä ei kuitenkaan ole EU:n virallinen tavoite. Viimeistään Riian huippukokous 2015 osoitti, että jäsenyystoive on tällä hetkellä epärealistinen.

Kuva: EUE/Katri Puhakainen
Kaisa Honka-Hallila
Kaisa Honka-Hallila

Kaikki EU-lähentymisen hyödyt eivät aina näy nopeasti, mutta ne ovat mitattavissa. Kauppa EU:n ja kumppanimaiden välillä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2004 vuoteen 2016. EU keskittyy nyt sanojen sijasta tekoihin ja näistä teoista halutaan viestiä, sekä kumppanimaissa että EU:ssa. EU:n tukisummissa on kuitenkin kyse veronmaksajien rahoista. Twitterissä kumppanuuden hashtag on #stongertogether ja #EaPSummit.

Hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan tuki EU:lle on kumppanimaissa jopa suurempaa kuin itse EU:ssa! Suurin osa maiden asukkaista (61 prosenttia) uskoo, että vahvemmat yhteydet EU:n kanssa ovat niille hyvä asia.


Kaisa Honka-Hallila

Kirjoittaja on Venäjästä, Itä-Euroopasta ja Keski-Aasiasta vastaava virkamies Suomen pysyvässä EU-edustustossa.

Tulosta

Päivitetty 23.11.2017


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot