Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Pääministeri Sipilä: EU:n on suunnattava katse tulevaisuuteen - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 23.2.2018

Pääministeri Sipilä: EU:n on suunnattava katse tulevaisuuteen

Kuva: Cécile Cnockaert (SPF Chancellerie)
Pääministeri Sipilä Eurooppa-neuvostoa edeltävällä illallisella 22.2.2018.
Pääministeri Sipilä Eurooppa-neuvostoa edeltävällä illallisella 22.2.2018.

Julkaistu HS:n vieraskynässä 23.2.2018

Niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin on päästy kriisien jälkeen vahvaan kehittämisen vaiheeseen. Suomen esimerkki osoittaa, että muutosten tekeminen on kivuliasta, mutta se kannattaa. Sama pätee nyt Eurooppaankin. Unionille valmistellaan budjettia seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. Tämän viikon päämiesten ylimääräisessä huippukokouksessa Brysselissä aiheina ovat vuosien 2021–2027 rahoituskehykset ja institutionaaliset kysymykset.

Vaikuttaminen niihin on nyt täydessä vauhdissa. Tilannetta muuttaa suuren nettomaksajan Britannian lähtö unionista. Lähtö tarkoittaa vuosittain 19 miljardin euron vähennystä EU-budjettiin tehtäviin maksuihin. Nettona vähennys on noin 11 miljardia euroa vuodessa.

EU:n budjetti seitsemäksi vuodeksi on tällä kaudella ollut hieman runsaat 1000 miljardia euroa. Se on noin prosentti jäsenvaltioiden bruttokansantulosta. Suomi maksaa tällä kaudella EU-budjettiin vuosittain noin kaksi miljardia euroa ja saa sieltä maksuja noin 1,5 miljardia euroa. Suomi kuuluu niin sanottuihin nettomaksajiin.

Kamreerimainen laskelma on kuitenkin väärä tapa lähestyä EU:n kehittämistä. Suomi hyötyy suuresti EU:n sisämarkkinoista ja muun muassa yhteisestä kauppapolitiikasta. Olen aika varma, että britit tulevat vielä kaipaamaan niitä.

Suomen on keskityttävä neuvotteluissa ja ennakkoon vaikuttamisessa kahteen asiaan: budjetin kokonaistasoon ja unionin rahanjakopolitiikan valintoihin. Lopputuloksen pitää viedä sekä Eurooppaa että Suomea eteenpäin. Lopulliset päätökset rahoituskehyksistä tehdään todennäköisesti puheenjohtajakaudellamme loppuvuodesta 2019.

Suomen lähtökohta on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Tulevaisuuden 27 jäsenmaan unionin pitää pärjätä pienemmällä budjetilla. Suomen kanta tarkoittaa, että EU:n budjetin taso asetettaisiin hieman yli yhteen prosenttiin bruttokansantulosta. Tämä leikkaisi EU-budjettia. Suomen jäsenmaksu kasvaisi joka tapauksessa talouskasvun seurauksena.

Hallituksen linjausten mukaisesti Suomi tavoittelee suhteellisesti suurempaa osuutta maatalous- ja koheesiopolitiikan rahoista. Maatalous- ja koheesiopolitiikan osuus on kaksi kolmasosaa EU:n budjetista. Lisäksi unionin budjetin on vastattava paremmin ajankohtaisiin tarpeisiin, kuten tutkimukseen ja tuotekehitykseen, osaamiseen, työllisyyteen ja kasvuun.

Myös puolustusyhteistyö ja muuttoliike tarvitsevat rahoitusta. EU-rahoja on käytettävä vastuullisesti ja lompakon nyöristä kiinni pitäen. Emme ole silti asemoituneet kaikkein tiukimpaan nettomaksajien ryhmään. Kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla uskomme, että yhteistyö tuo lisäarvoa koko Euroopalle.

Euroopan unionin rahoitukseen on tuotava jatkossa vahvemmin myös ehdollisuuden elementti. On huomioitava yhteisten sääntöjen noudattaminen, vastuunkanto ja yleiset oikeusvaltioperiaatteet. Jotta Eurooppa voi saavuttaa enemmän, kaikkien on sitouduttava yhteisiin tavoitteisiin ja yhteiseen eurooppalaiseen arvopohjaan.

Institutionaalisten kysymysten osalta Suomi on pitänyt luonnollisena, että Britannian lähdön seurauksena budjetin lisäksi pienennetään myös Euroopan parlamentin kokoa. Parlamentti taas on lähtenyt siitä, että osa paikoista (27) jaettaisiin jäsenmaille. Parlamentilla on tässä asiassa aloiteoikeus. Suomikin saisi tuolloin yhden lisäpaikan.

Parlamenttipaikkojen lisääminen edellyttää Eurooppa-neuvoston yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin hyväksyntää. Mikäli Suomi saa yhden lisäpaikan, pidän huolen siitä, että asiassa kuullaan myös ahvenanmaalaisten näkemyksiä.

Komission kokoonpanossa Suomi pitää hyvin tärkeänä, että kaikilla jäsenmailla on vastedeskin komissaari. En pidä järkevänä Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajuuksien yhdistämistä. Itsenäinen ja vahva komissio on yleensä ollut pienen jäsenvaltion etu.

Nykyisen komission aikana on otettu ensimmäisiä askeleita oikeaan suuntaan – EU:ssa on alettu keskittyä olennaiseen. Tällä tiellä Suomen on helppo antaa täysi tukensa yhteisille instituutioille. Eurooppalaiset, suomalaiset mukaan lukien, voittavat. Paremmin kohdennetuilla panoksilla voimme tehdä Euroopasta paremman.

Juha Sipilä

Kirjoittaja on pääministeri ja keskustan puheenjohtaja.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 23.2.2018


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot