Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Lisää saunoja EU:n toimielimiin! - Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa : Ajankohtaista

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

Avenue de Cortenbergh 80, B-1000 Bruxelles, Belgique
Puh. +32-2-287 8411
S-posti: sanomat.eue@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 8.3.2018

Lisää saunoja EU:n toimielimiin!

Kuva: EU
EU hakee palvelukseensa uusia hallintovirkamiehiä 8.3.2018 avautuneen urakilpailun kautta.
EU hakee palvelukseensa uusia hallintovirkamiehiä 8.3.2018 avautuneen urakilpailun kautta.

Kevät saapuu pikku hiljaa Brysseliin ja sen mukana EU:n yleisurakilpailu, joka on avautunut tänään, 8. maaliskuuta. Kilpailun kautta Euroopan henkilövalintatoimisto (EPSO) valitsee jälleen muutama sata laureaattia, jotka voivat hakea EU toimielimissä avoinna olevia tehtäviä. Viime vuosien kokemuksen perusteella voi jo nyt arvioida, että suomalaishakijoita on suunnilleen prosentti kaikista hakijoista, joita tullee noin ainakin 20 000.  Tämä 1 % on myös väestöosuuttamme vastaava määrä EU:ssa. Hakijoita voisi olla enemmänkin, etenkin kun suomalaisia pääsee kilpailusta läpi keskimääräistä enemmän.

Meikäläisiä on toimielimissä vielä varsin mukavasti. Esimerkiksi komissiossa suomalaisia on 1,8 % kaikista, eli reippaasti väestöosuuttamme enemmän. Kaikkiaan komissio työllistää yli 30 000 henkeä. Ongelma onkin (lähi)tulevaisuudessa, jossa häämöttää suuri suomalaisten eläköitymisaalto. Iso osa suomalaisista on rekrytoitunut Suomen unioniin liittymisen myötä, eli 90-luvun puolivälin tienoilla. Eri arvioiden mukaan 2020-luvun puoliväliin mennessä jopa neljännes kaikista nykyisin komissiossa työskentelevistä on jäänyt eläkkeelle. Lähtijät ovat luonnollisesti seniorimpaa väkeä, ja usea on päällikkötasolla. Samanaikaisesti uutta verta tulee yleisurakilpailuiden kautta vain vähän, yhden käden sormilla laskettava määrä vuodessa.

Suomi ei ole yksin ongelmansa kanssa. Moni muukin maa on jäämässä aliedustetuksi, jos eivät sitä vielä ole. Kärjistäen voi sanoa, että ongelmia on kaikilla niillä mailla, joissa paikalliset työmarkkinat vetävät hyvin. Jos vielä palkkataso ja elämän laatu ovat tolallaan, niin pitkä ja epävarma hakuprosessi ei välttämättä houkuta, vaikka EU-ura kiinnostaisikin.

Kaikkien EU toimielimien intressissä on huolehtia siitä, että niiden henkilöstössä on riittävästi kaikkien jäsenmaiden kansalaisia. Koko unionia koskevissa päätöksissä täytyisi pystyä ymmärtämään kaikkien jäsenmaiden erityisolosuhteita, koskivatpa nämä sitten koulutusta, metsätaloutta, liikennettä tai vaikkapa rajavalvontaa. Helpoin – vaikkakaan ei tietysti ainoa - keino huolehtia tästä on varmistaa, että henkilöstöstä löytyy riittävästi eri kansalaisuuksia.

Mikä avuksi? Ennen kaikkea tulisi varmistaa, että ongelmiin puututaan jo ennen kuin ne realisoituvat. Käytännössä tämä tarkoittaisi vaikkapa maakohtaisia kilpailuja, joiden kautta rekrytoitaisiin vain niiden jäsenmaiden kansalaisia, jotka ovat aliedustettuina tai sellaisiksi jäämässä. Tähän mennessä maakohtaisia kilpailuja ei ole (erityisurakilpailuja lukuun ottamatta, esimerkiksi kääntäjät) järjestetty kuin EU:n jäseneksi liittymisen yhteydessä.

Toisekseen EU-ura täytyy saada houkuttelevammaksi. Hyvät edut ja elinikäinen virka eivät ole riittäviä vetotekijöitä. Bryssel toimielimineen ei ole varsinkaan nuorten silmissä maailman dynaamisimpia paikkoja tehdä töitä. Kun tähän lisätään pitkät ja äärimmäisen kilpaillut rekrytoinnit, niin moni jättää hakematta. EU-uraputkeen täytyy saada nopeutta ja joustavuutta, varsinkin nuorten rekrytoinneissa.

Toisaalta aliedustettujen maiden tulee itsekin pyrkiä houkuttelemaan lisää hakijoita esimerkiksi tehokkaammalla viestinnällä ja tarjoamalla enemmän tukea ja koulutusta EU-urakilpailuihin. Suomessa (ja EU-edustustossa Brysselissä) tehdään toki töitä tämän eteen, mutta resurssit ovat niukat moneen muuhun maahan verrattuna. Edelleen täytyy miettiä kuinka tiukkaan virkamiesten lompakoiden nyörejä halutaan kiristää. 2000-luvulla komission palkka- ja eläkerakenteeseen on tehty muutamiakin isoja uudistuksia. Siinä missä vanhempien virkamiesten edut saattavat olla kohtuuttomankin hyvät, uusien rekrytoitavien palkkaus ei ole erityisen kilpailukykyinen esimerkiksi juristeille tai taloustieteilijöille - ainakaan suomalaisille. Rahoituskehysneuvotteluihin lähdettäessä monen nettomaksajan täytyy tasapainoilla henkilöstösäästövaatimusten ja henkilöstöltään maantieteellisesti tasapainoisten toimielimien välillä.

Kuva: Katri Puhakainen/EUE
Mikael Kekkonen
Mikael Kekkonen

Lähiaikoina komissio julkaisee raportin toimielimien henkilöstön maantieteellisestä tasapainosta. Raportin johtopäätös tulee olemaan, että suurin osa jäsenmaista on aliedustettuja. Toimenpide-ehdotuksia komissio ei tulle antamaan, vaan jättää jäsenmaat tappelemaan niistä keskenään. Yliedustettujen maiden (esimerkiksi italialaiset, joiden osuus kaikista kilpailuun hakeneista on vuodesta 2010 lähtien ollut 1/5!) intressissä ei ole lähteä tekemään vahvoja korjausliikkeitä, vaan säilyttää nykyinen (epä)tasapaino.

Ratkaisuja täytyy löytyä. Valtionhallinnon näkökulmasta on tärkeää, että suomalaisia löytyy eri toimielimistä jatkossakin. Kun asioista täytyy luottamuksella keskustella, niin paras ymmärrys syntyy usein saunassa.

Mikael Kekkonen

Kirjoittaja on institutionaalisista kysymyksista ja EU-rekrytoinneista vastaava erityisasiantuntija Suomen pysyvässä EU-edustustossa.

Tulosta

Päivitetty 8.3.2018


© Suomen pysyvä edustusto EU:ssa, Bryssel | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot